Tietopankki

Lipidit

Mikä?

Lipidit ovat veressä ja kaikissa soluissa olevia rasvoja ja rasvojen kaltaisia aineita. Tutkimuksella arvioidaan niiden määrää ja profiilia verenkierrossa. Lipidit ovat välttämättömiä elimistölle ja solukalvojen rakenteille, mutta niiden liiallinen määrä verenkierrossa voi altistaa sepelvaltimotaudille sekä lisätä riskiä sairastua sydän- ja aivoinfarktiin.

Milloin?

Ylipaino, kohonnut verenpaine, sokeritauti, vähäinen liikunta, tupakointi ja perintötekijät nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riskin suuruuden arvioinnissa käytetään veren lipidiprofiilin mittausta. Testi sisältyy usein terveystarkastuksiin ja samaan aikaan mitataan yleensä myös muut kolesteroliarvot.

Erityisesti LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla sepelvaltimosairaus on jo todettu. Aikuisella kolesteroliarvot on hyvä mitata minimissään 3–5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai ihmisen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksien on suurentunut, on mittaus tarpeen useammin.

Jos kohonnutta kolesterolia päätetään hoitaa lääkityksellä, tarkistetaan kolesteroliarvot yleensä 1–2 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sopiva hoito on löytynyt, tehdään mittaus noin vuoden välein.

Mitä tutkimus mittaa?

Lipidit (lipos kr rasva) ovat elimistölle välttämättömiä solujen rakennusaineina ja energian lähteenä.

Kolesteroli muistuttaa koostumukseltaan rasvaa eli se ei liukene veteen. Tästä syystä kolesteroli kulkee verenkierrossa sitoutuneena lipoproteiineiksi kutsuttuihin kuljettajavalkuaisaineisiin. Osa näistä valkuaisaineista (LDL, low-density liporotein) kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja verisuonten seinämiin ja toiset valkuaisaineet (HDL, high-density lipoprotein) kuljettavat kolesterolia kudoksista ja verenkierrosta maksaan. Lipoproteiinit huolehtivat myös elimistön rasvaliukoisten vitamiinien kuljetuksesta.

LDL-kolesteroli eroaa toisesta valkuaisaineryhmästä HDL:stä toiminnan lisäksi tiheytensä perusteella ja valkuaisaineet ovat erotettavissa laboratoriossa tämän perusteella. Kolesteroli tulee kreikan kielen sappea (khole) ja kiinteä (stereos) tarkoittavista sanoista.

Kolesterolia on lähes kaikissa elimistön soluissa ja kehon nesteissä. Kolesterolia tarvitaan solujen rakennusaineiksi ja sapesta erittyvien nesteiden valmistukseen ja lisäksi se on mm. eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Osa kehon kolesterolista saadaan ruoasta, mutta suurin osa valmistetaan maksassa ja muissa kudoksissa.

Miten?

Testin tilaamiseen ei tarvita lääkärin lähetettä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä tai osana seuraavia SYNLABin laboratoriopaketteja:

Liikkujan paketti

Terveystarkastuspaketti

Diabeetikon terveydentilan tutkimuspaketti

Varaa aika tästä tai soita asiakaspalveluumme 010 326 3260.

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa?

Ravinnotta oleminen ennen näytteenottoa on suositeltavaa, muttei välttämätöntä. Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa.

Milloin saan vastauksen?

Tutkimus valmistuu 1–2 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta.

Miten tulkitsen tulosta?

Suositeltu tavoitearvo

Kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/l

LDL-kolesteroli < 3,0 mmol/l

HDL-kolesteroli naisilla < 1,2 mmol/l ja miehillä < 1,0 mmol/l

Triglyseridit < 1,7 mmol/l

Lipidien kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja, vaan tavoitearvoja.

Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhteen tulisi olla korkeintaan 4. LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin, myös valtimoiden seinämään. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kudoksiin kertyy. Siksi LDL-kolesteroli kuvastaa yleensä paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli. LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla on jo todettu sepelvaltimosairaus, aivohalvaus tai katkokävely tai joilla on aikuistyypin sokeritauti.

Korkea HDL-arvo on matalaa arvoa parempi tulos. Matala HDL-arvo lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Poikkeavan korkeat arvot eivät kuitenkaan suojele edellä mainituilta sairauksilta.

Suurentunut veren triglyseridiarvo lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Yhteys ei kuitenkaan ole yhtä selvä kuin kolesterolilla. Veren triglyseridien arvoon voidaan vaikuttaa ruokailutottumuksilla paljon tehokkaammin kuin kolesteroliarvoon. Siksi ruokailutottumusten muuttaminen on ensikäden hoito silloin, kun veren triglyseridiarvo on suurentunut.

Dyslipidemialla tarkoitetaan tilaa, jossa todetaan suurentunut veren LDL-kolesterolipitoisuus (yli 3.0 mmol/l), koholla oleva triglyseridipitoisuus (yli 1.7 mmol/l), pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä alle 1,0 mmol/l, naisilla alle 1,2 mmol/l) tai näiden yhdistelmä.

Familiaarinen hyperkolesterolemia (FH) on perinnöllinen tauti, jossa verenkierron kolesteroliarvot ovat poikkeuksellisen korkeat. Taudin esiintyvyydeksi arvioidaan noin 1:500 suomalaista. FH-taudissa kokonaiskolesterolipitoisuus ovat tyypillisesti hyvin korkea ja usein 8–15 mmol/l, jonka seurauksena sydäntautiriski on noin 10-kertainen normaaliväestöön verrattuna.

Mistä kohonnut kolesteroli- tai triglyseridiarvo voi johtua?

Voit katsoa tulosten analysoinnin yksittäisen tutkimuksen kohdalta:

Kokonaiskolesteroli

LDL-kolesteroli

HDL-kolesteroli

Triglyseridit

Mistä kohonnut kolesteroli- tai triglyseridiarvo voi johtua?

Voit katsoa tulosten analysoinnin yksittäisen tutkimuksen kohdalta:

Kokonaiskolesteroli

LDL-kolesteroli

HDL-kolesteroli

Triglyseridit

Tyypillisimpiä lisätutkimuksia

Sydänkohtaus- ja diabetesriskitesti Hertta. Tutkimuksella voidaan ennustaa sepelvaltimotautia, sydänperäisen kuoleman riskiä ja sokeritaudin riskiä.

Pitkäaikainen verensokeri Hb1ac. Tämä mittaa veren pitkäaikaista sokeria ja sen perusteella voidaan diagnosoida piilevä sokeritauti eli diabetes.

Lähteet:

Terveyskirjasto: Kolesteroli (fP-Kol)

SYNLAB Tutkimusluettelo: Kolesteroli (2095 fS-Kol, 4515 fP-Kol)

Mustajoki P. Veren triglyseridit (rasvat) Duodecim terveyskirjasto.

SYNLAB: Triglyseridit (2770 fS-Trigly, 4568 fP-Trigly)

Virhe