Tietopankki

Kokonaiskolesteroli

Mikä kolesteroli on?

Kolesteroli on rasva, joka veteen liukenemattomana kuljetetaan verenkierrossa kuljetusproteiinien ja rasvojen muodostamissa pallomaisissa lipoproteiineissa. Verenkierron kokonaiskolesteroli (fS-Kol) on kaikkien verenkierron lipoproteiinien kolesterolipitoisuudet mitattuna yhdessä testissä. Kokonaiskolesteroli muodostuu pääasiassa HDL- ja LDL-kolesterolista, joita kansankielellä kutsutaan myös hyväksi ja pahaksi kolesteroliksi.

Milloin kolesteroli kannattaa mitata?

Ylipaino, kohonnut verenpaine, sokeritauti, vähäinen liikunta, tupakointi ja perintötekijät nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Kokonaiskolesterolia käytetään sairauksien riskin arvioinnissa. Testi sisältyy usein terveystarkastuksiin. Samaan aikaan mitataan yleensä myös muut kolesteroliarvot eli HDL-kolesteroli ja LDL-kolesteroli sekä triglyseridit. Triglyseridi on toinen rasvan muoto, jota ihmisellä on verenkierrossaan. Eri arvojen tarkempi selvitys antaa kokonaiskolesterolin lisäksi tärkeää tietoa veren rasvoista.

Terveen aikuisen kolesteroliarvot on hyvä mitata minimissään 3–5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksien on suurentunut, on mittaus tarpeen useammin.

Jos kohonnutta kolesterolia päätetään hoitaa lääkityksellä, tarkistetaan kolesteroliarvot yleensä 1–2 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sopiva hoito on löytynyt, tehdään mittaus noin vuoden välein.

Mitä kolesterolitutkimus mittaa?

Tutkimus mittaa veren kokonaiskolesterolia. Tutkimuksen tuloksen taustalla on laskentakaava, jonka tärkeimmät osat ovat HDL- ja LDL-arvot.

Vaikka kolesteroliin liitetään helposti kielteisiä mielikuvia, on se ihmiselle tärkeää. Kolesterolia tarvitaan solujen rakentamisessa ja sapesta erittyvien nesteiden valmistuksessa. Kolesteroli on myös esimerkiksi eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Elimistö valmistaa suurimman osan kolesterolista maksassa ja muissa kudoksissa eli siitä vain osa saadaan ruuasta.

Suurentunut kolesteroliarvo lisää kuitenkin erityisesti riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin. Valtimot eivät muutu koviksi, mutta kolesteroli kertyy suonien sisäpinnalle, minkä seurauksena valtimot ahtautuvat. Tämä johtaa siihen, että virtaavan veren määrää vähenee.

Herkimmin ahtautuvat sydämen sepelvaltimot, mikä voi johtaa rasituksessa tuntuvaan rintakipuun (angina pectoris). Pahimmillaan tilanne johtaa sydäninfarktiin. Valtimonkovettumatauti saattaa vaikuttaa myös aivojen verenkiertoon aiheuttaen jopa aivoinfarktin. Sairaus muuttaa lisäksi jalkojen verenkiertoa eli johtaa veren ja hapen puutteeseen kudoksissa, jonka ensimmäisiä oireita on katkokävely.

Miten pääsen tutkimukseen?

Pääset kolesteroliarvon testaamiseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä tai osana seuraavaa SYNLABin laboratoriopakettia: 

Sydänpaketti

Kasvissyöjän paketti

Kolesterolipaketti

Varaa aika kolesterolitutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme 010 326 3260. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä.

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa?

Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa. Ennen näytteenottoa on hyvä paastota 10–12 tuntia.

Tutkimus valmistuu 1–2 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta.

Miten tulkitsen kolesteroli tulosta?

Suositeltu tavoitearvo aikuisilla < 5.0 mmol/l 

Kolesterolin kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja, vaan tavoitearvoja. Tämä johtuu siitä, että suomalaisten kolesteroliarvot ovat keskimäärin varsin korkeat. 

Kolesteroliarvot voi vaihdella, minkä vuoksi kohonneet arvot tulisi varmistaa uusintamittauksella. Näitä kannattaa tehdä 1–2 kappaletta lähiviikkojen aikana ensimmäisestä mittauksesta alkaen.

Jos kolesteroliarvo on yli 5, puhutaan dyslipidemiasta tai veren kolesterolirunsaudesta eli hyperkolesterolemiasta. Se voidaan luokitella seuraavasti:

  • Lievä tila: Kolesteroliarvo on 5,0-6,5 mmol/l
  • Keskivaikea tila: Kolesteroliarvo on 6,6-7,9 mmol/l
  • Vaikea tila: Kolesteroliarvo on 8,0-9,9 mmol/l
  • Erittäin vaikea tila: yli 10 mmol/l

Mikäli tutkimuksissa todetaan poikkeavia arvoja, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.

Mistä kohonnut kolesteroli arvo voi johtua?

Ruokavaliolla on iso merkitys kolesterolin muodostumiselle. Etenkin runsas kovien eläinrasvojen käyttö nostaa kolesterolin määrää.

Syynä voi olla myös perinnöllinen alttius tai sairaus, jota kutsutaan familiaaliseksi hyperkolesterolemiaksi.

Tietyt lääkkeet vaikuttavat kolesterolin kohoamiseen. Näitä ovat esimerkiksi kortisoni, eräät verenpainelääkkeet (betasalpaajat ja tiatisidiureetit) ja ehkäisypillerit.

Myös sokeritauti, ylipaino, vaihdevuodet, raskaus, kilpirauhasen vajaatoiminta ja munuais- ja maksasairaudet voivat kohottaa kolesterolin pitoisuutta veressä.

Mistä matala kolesteroliarvo voi johtua?

Joskus tietyt sairaudet voivat alentaa kolesterolipitoisuutta. Näitä ovat vaikeat kilpirauhasen liikatoiminta, maksakirroosi ja suoliston imeytymishäiriöt.

Tyypillisimpiä lisätutkimuksia ovat:

Rasva-arvojen kokonaiskuva (2245 fS-Lipidit)

LDL-kolesteroli kuvaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä (2099 fS-Kol-LDL)

Matala HDL-kolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (2097 fS- Kol- HDL)

Triglyseridit toimivat energian varalähteenä (2770 fS-Trigly)

Lähteet:

Terveyskirjasto: Kolesteroli (fP-Kol)

SYNLAB Tutkimusluettelo: Kolesteroli (2095 fS-Kol, 4515 fP-Kol) 

Virhe