Tietopankki

LDL-kolesteroli

Mikä LDL-kolesteroli on?

LDL-kolesteroli (fS-Kol-LDL) on veressä oleva kolesterolin ja valkuaisaineen yhdistelmä, jonka tehtävänä on kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja valtimoiden seinämiin. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kertyy ihmisen kudoksiin. Pitoisuuden kasvaessa riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa. Sitä kutsutaankin myös pahaksi tai huonoksi kolesteroliksi. LDL-kolesterolimittauksen avulla arvioidaan myös kolesterolilääkityksen tehoa.

Milloin LDL-kolesteroli tutkimus kannattaa mitata?

Ylipaino, kohonnut verenpaine, sokeritauti, vähäinen liikunta, tupakointi ja perintötekijät nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riskin suuruuden arvioinnissa käytetään osaltaan LDL-kolesterolin mittausta. Testi sisältyy usein terveystarkastuksiin ja samaan aikaan mitataan yleensä myös muut kolesteroliarvot.

LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla on jo todettu sepelvaltimosairaus. Erityisen haitallinen korkea LDL-kolesteroli on myös silloin, kun ihmisellä on ollut aivohalvaus, hän kärsii katkokävelystä tai on sairastunut aikuistyypin (tyypin 2) sokeritautiin.

Aikuisella kolesteroliarvot on hyvä mitata minimissään 3–5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai ihmisen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksien on suurentunut, on mittaus tarpeen useammin.

Jos kohonnutta kolesterolia päätetään hoitaa lääkityksellä, tarkistetaan kolesteroliarvot yleensä 1–2 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sopiva hoito on löytynyt, tehdään mittaus noin vuoden välein.

Mitä LDL-kolesteroli tutkimus mittaa?

Kolesteroli on ihmiselle tärkeää. Sitä tarvitaan solujen rakentamisessa ja sapesta erittyvien nesteiden valmistuksessa. Kolesteroli on myös esimerkiksi eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Elimistö valmistaa suurimman osan kolesterolista maksassa ja muissa kudoksissa eli siitä vain osa saadaan ruuasta.

Kolesteroli on koostumukseltaan rasvan kaltaista, eikä se liukene veteen. Tämän vuoksi se ei kulje verenkierrossa itsestään ja jonkun täytyy kuljettaa sitä. Tehtävää hoitavat erityiset kuljettajavalkuaisaineet, joista osa kuljettaa kolesterolia kudoksin ja verisuonten seinämiin. Niiden määrää arvioidaan LDL-kolesterolimittauksella.

Miten pääsen tutkimukseen?

Pääset LDL-kolesteroli arvon testaamiseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä tai osana seuraavaa SYNLABin laboratoriopakettia: 

Sydänpaketti

Kasvissyöjän paketti

Varaa aika LDL-kolesterolitutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme 010 326 3260. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä.

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa ja milloin saan vastauksen?

Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa. Ennen näytteenottoa on hyvä paastota eli olla ravinnotta 10-12 tuntia.

Tutkimus valmistuu 1–2 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta.

Miten tulkitsen tulosta?

Tavoitearvot:

Alle 3,0 mmol/l, jos valtimosairauden kokonaisriski on kohtalainen

Alle 2,5 mmol/l, jos valtimosairauden kokonaisriski on suuri

Kolesterolin kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja, vaan tavoitearvoja.

Jos veren LDL-kolesteroli on suurentunut, kutsutaan tilaa dyslipidemiaksi. Samaa termiä käytetään myös muista kolesteroliarvojen poikkeamista.

Kolesterolilääkkeet vaikuttavat tehokkaasti LDL-kolesteroliarvoa laskevasti, joka tulee ottaa tarvittaessa huomioon tuloksen tulkinnassa.

LDL-kolesteroli ei kerro yksittäisenä kolesterolimittauksena sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvan sepelvaltimotaudin riskiä. Riskiä mittaa parhaiten kokonaiskolesterolin suhde HDL-kolesteroliin.

Tyypillisimpiä lisätutkimuksia:

Lipidit. Tällä yhdellä tutkimuksella voidaan mitata kaikki veren rasvojen määrä.

Kokonaiskolesteroli (fS-Kol). Tämä tutkimus mittaa kokonaiskolesterolin määrää verenkierrossa.

HDL-kolesteroli (fS-Kol-HDL). Tämä tutkimus mittaa ”hyvän” kolesterolin osuutta kokonaiskolesterolista.

Triglyseridit (fS-Trigly). Tämä tutkimus mittaa veressä olevien triglyseridien määrää.

Mahdollinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö selviää näillä tutkimuksilla. Kaikki tutkimukset on mahdollista tehdä ennen vastaanotolla käymistä, jolloin ne ovat valmiina diagnoosin tekemiseen.

Lisäksi Hertta-tutkimuksella voidaan ennustaa sepelvaltimotautia, sydänperäisen kuoleman riskiä ja sokeritaudin riskiä.

Mikäli tutkimuksissa todetaan poikkeavia arvoja, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.

Mistä kohonnut LDL-kolesteroliarvo voi johtua?

  • Koholla oleva arvo voi johtua ruuan tyydyttyneiden eli kovien rasvojen syömisestä
  • Sokeritauti
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Maksa- ja munuaissairaudet
  • Anoreksia
  • Perinnöllinen rasva-aineenvaihduntasairaus eli familiaalinen hyperkolesterolemia
  • Raskaus

Mistä matala LDL-kolesteroliarvo voi johtua?

  • Vaikea yleissairaus
  • Voimakas elimistön stressitila
  • Äkillinen sairastuminen.

Tyypillisimpiä lisätutkimuksia ovat:

Rasva-arvojen kokonaiskuva (2245 fS-Lipidit)

Matala HDL-kolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (2097 fS- Kol- HDL)

Sepelvaltimotaudin riski kasvaa kokonaiskolesterolin noustessa (2095 fS-Kol)

Triglyseridit toimivat energian varalähteenä (2770 fS-Trigly)

Lähteet

Terveyskirjasto: Kolesteroli (fP-Kol-LDL)

SYNLAB Tutkimusluettelo: kolesteroli, low desity lipoproteiinit (2099 fS-Kol-LDL, 4599 fP-Kol-LDL)

Nykopp J. Kolesteroliarvo kertoo elintavoistasi. Potilaan lääkärilehti 2015.

Virhe