Ajoittainen väsymys on hyvin yleistä, ja voi johtua liian vähäisistä yöunista tai tilapäisestä stressistä. Jos väsymys kestää viikkoja tai kuukausia, olisi syytä selvittää, mistä se johtuu.

Syitä voi olla monenlaisia, sekä fyysisiä että psyykkisiä. Jatkuva väsymys voi oireilla monin eri tavoin, mm. aivosumuna, lihaskipuina, suolisto-ongelmina, jatkuvana paleluna tai vastustuskyvyn laskuna.

Väsymys on mahdollista selättää elintapamuutoksilla, esimerkiksi ruokavalion, unen, liikunnan ja stressinhallinnan avulla. Jos näistä ei ole apua, tulisi käydä verikokeissa tutkituttamassa mm. verensokeri-, kilpirauhas- ja rauta-arvot. Lisäksi on hyvä varmistaa lääkärin vastaanotolla, että kaikki on kunnossa.

Fyysisiä väsymyksen syitä 

Jatkuvaan väsymykseen on monia fyysisiä syitä, esimerkiksi: 

• liian vähäiset yöunet tai huono unen laatu. Yleensä aikuiset tarvitsevat 7–9 tunnin yöunet, lapset ja nuoret enemmän. Pienten lasten vanhemmat ovat usein väsyneitä katkonaisten yöunien vuoksi.  
• liian raskas liikunta tai liian vähäinen liikunta 
• vuorotyö 
• huono ja yksipuolinen ruokavalio, ravintoaineiden puute tai liian vähäinen kalorimäärä energiansaantiin nähden 
• liiallinen stimulanttien, kuten kofeiinipitoisten juomien tai alkoholin nauttiminen 
• nestehukka 
• tupakointi tai muiden nikotiinituotteiden käyttö
• raskausaika 
• lääkkeiden sivuvaikutukset 
• jokin sairaus tai vaiva kuten 
• kilpirauhasen vajaatoiminta 
• raudan puute, anemia 
• insuliiniresistenssi, diabetes 
• sydän- ja verisuonisairaudet 
• tulehdukset 
• bakteeri- ja virusinfektiot 
• krooninen borrelioosi 
• krooniset kivut 
• uniapnea 
• syöpä ja syöpähoidot 

Psyykkisiä väsymyksen syitä 

Myös psyykkisiä syitä väsymykseen on monia. Stressi on yksi yleisimmistä väsymystä aiheuttavista henkisistä tekijöistä. Stressin aiheuttaman unettomuuden taustalla voivat olla esimerkiksi haasteet parisuhteessa, perheessä tai työssä, yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet, työttömyys tai läheisen sairaus tai menetys. Omat negatiiviset uskomukset tai pelot voivat lisätä stressiä. Suuri merkitys on myös omilla ajatuksilla ja tunteilla. On hyvä pohtia mm. seuraavia kysymyksiä: Ovatko ajatukseni itseä kohtaan kriittisiä ja negatiivisia vai lempeitä ja sallivia? Onko minulla osaamista ja mahdollisuuksia käsitellä tunteitani? Onko elämäni suorittamista ja kontrollointia? Onko elämässäni merkitystä?  

Jatkuva väsymys voi johtaa uupumukseen ja masennukseen.

Jatkuvan väsymyksen oireita 

Jatkuva väsymys alkaa kuormittaa kehoa ja saattaa oireilla eri tavoin, mm, 

• jatkuvana paleluna, alhaisena kehon lämpötilana 
• muistikatkoksina, aivosumuna 
• hiusten lähtönä 
• painon nousuna tai painon pudotuksen vaikeutena 
• vastustuskyvyn laskuna 
• ihon kuivuutena 
• suoliston toiminnan häiriintymisenä ja ruoansulatusvaivoina
• matalana libidona 
• mietona masennuksena, alakulona 
• stressinsietokyvyn laskuna
• verensokerihäiriöinä 
• lihaskipuina 
• väsymyksenä, joka iskee etenkin päivällä ja iltapäivällä 

Kotikonstein apua väsymykseen 

Omilla elintavoilla on mahdollista vaikuttaa väsymykseen. On hyvä kiinnittää huomiota perusasioihin, kuten uneen, ravintoon, palautumiseen ja liikuntaan. Jos väsymys on jatkuvaa, olethan huolehtinut seuraavista asioista: 

• Uni. Nukutko tarpeeksi eli 7–9 tuntia? Ruudut olisi järkevää sulkea viimeistään tuntia ennen nukkumaan menoa melatoniinin tuotannon tukemiseksi. Lisäksi makuuhuone kannattaa tuulettaa ja huolehtia siitä, että sänky ja tyyny ovat hyvälaatuisia. Pimennysverhot edesauttavat nukahtamista. Jos unen laatu on heikkoa, tulisi poissulkea esim. uniapnean mahdollisuus. 
• Palautuminen. Jos liikut paljon, oletko ehtinyt palautua? Tai jos työ on kuormittavaa, ehditkö palautua siitä ennen seuraavaa työpäivää? Osaatko rentoutua? Omaa palautumista voi halutessaan seurata erilaisin älylaittein. Osaatko pitää taukoja päivän aikana? Pienetkin tauot parantavat palautumista ja ovat tarpeen jaksamisen kannalta.
• Ravinto. Syötkö sopivasti ja sopivin aikavälein? Syöminen auttaa kehoa palautumaan. Mitä enemmän stressiä, sen parempi olisi syödä usein ja pieniä aterioita. Onko ravinto monipuolista, värikästä ja ravitsevaa? Ovatko sokeri- ja valkojauhotuotteet sekä teollinen ruoka minimissä? Entäpä stimulantit kuten kahvi ja energiajuomat? Ne piristävät kehoa keinotekoisesti hetken aikaa, mutta jatkuvassa väsymyksessä johtavat negatiiviseen noidankehään. Toisinaan ravintolisät voivat olla tarpeellinen tuki. Suomen leveysasteilla D-vitamiinilisä on tarpeen. D-vitamiinin puute voi väsyttää, samoin raudan puute.  
• Liikunta. Liikutko sopivasti ja tavoilla, joista pidät? Olisiko liikunnan määrää hyvä lisätä vai vähentää? 
• Stressin hallinta. Asteikolla 1–10, kuinka stressaantunut olet arkena tai viikonloppuna? Mitä suurempi numero, sen suurempi stressi. Aina stressiä ei voi välttää, mutta omaan suhtautumiseen voi vaikuttaa. Lisämunuaiset eivät eritä stressihormonina tunnettua kortisolia, jos aivot eivät käskytä sitä. Mielen hallinta on siksi tärkeää. Mielen hallintaa voi opetella erilaisin menetelmin, esimerkiksi : rentoutumalla, meditoimalla tai, harjoittamalla mindfullnessia jne. Luonnossa liikkuminen on myös hyvä apu stressiin. 
• Ihmissuhteet, apu arjessa. Hyvät ihmissuhteet tuovat jaksamista ja iloa ja vahvistavat hyvää oloa. Onko sinulla hyviä ystäviä ja pidätkö ihmissuhteista huolta? Osaatko pyytää apua arjessa? Etenkin haastavina aikoina on tarpeen osata pyytää apua, ennen kuin jatkuva väsymys muuttuu uupumukseksi.  
• Mieluisten asioiden harrastaminen. Otatko aikaa tehdäksesi sellaisia asioita, joista oikeasti nautit? Arjen haasteet ja työ vaativat vastapainoa, rentouttavaa tekemistä ja olemista. Jos puolestasi olet kova tekemään, osaatko hiljentyä ja rauhoittua vain olemaan paikoillasi? 
• Tunnetaitojen harjoittaminen ja itsearvostuksen opettelu. Tunteiden salliminen ja tunnistaminen auttavat omien reaktioiden havaitsemisessa ja itsesäätelytaitojen vahvistamisessa. Jos oma sisäinen puhe on kovin negatiivista, siihen tulisi tarttua ja lähteä muuttamaan sitä positiiviseksi. Sisäisen maailman muuttuessa positiivisemmaksi, elämä muuttuu merkityksellisemmäksi. 

Väsynyt vai uupunut 

Jos henkinen tai fyysinen väsymys jatkuu pitkään ja alkaa haitata normaalia arkea, voidaan puhua uupumuksesta. Uupuneella on vaikeuksia pyörittää arkea, käydä töissä ja hoitaa perheen tai talouden asioita. Hänellä ei tahdo olla voimia elää normaalia elämää, voimavarat ovat lähes nollassa. Lepo ja uni eivät virkistä ja palauta. Jos toimintakyky ei palaudu elintapojen muutoksella, olisi syytä tarkistaa, ettei uupumuksen taustalla ole hoitoa vaativaa sairautta. 

Mitä laboratoriotestejä väsymykseen?  

Muun muassa seuraavilla verikokeilla voidaan etsiä syitä väsymykseen: 

• Verensokerin tilannetta kartoittavat testit: glukoosi ja pitkäaikainen sokeri
• D-vitamiini ja rauta-arvot tai laajempi Anemiapaketti
• Kilpirauhaspaketti

Poikkeavien tulosten kanssa on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.