Tulehdusta eli inflammaatiota on kahdenlaista: akuuttia ja kroonista. Akuutti tulehdus aiheuttaa punoitusta, turvotusta, kipua ja mahdollisesti toimintakyvyn heikkenemistä. Yleisimmin akuutin tulehduksen aiheuttavat mikrobit eli esimerkiksi virukset ja bakteerit. Kroonista tulehdusta on monenlaista. Eräisiin autoimmuunisairauksiin, kuten nivelreumaan ja colitis ulcerosaan, liittyy tulehdustila, jossa elimistön puolustusmekanismit kääntyvät elimistön omia kudoksia vastaan. Yksi kroonisten tulehdusten tyyppi on hiljainen tulehdus, joka on saattanut kyteä elimistössä vuosia aiheuttamatta selkeitä oireita. Hiljainen tulehdus saattaa vaikuttaa sairauden, kuten diabeteksen, syövän tai sydän- ja verisuonitaudin kehittymiseen vasta vuosikymmenten kuluttua. Hiljaisesta tulehduksesta saadaan viitteitä herkän CRP:n avulla.
Mitä tulehdus tarkoittaa?
Tulehdus eli inflammaatio on immuunipuolustuksen normaali reaktio ulkoista ärsykettä kuten mikrobia, mekaanista vauriota tai kemiallista ainetta vastaan. Tulehduksen tarkoituksena on saada elimistön puolustussolut, valkosolut ja syöjäsolut, paikalle parantamaan se. Tulehdustila voi olla akuutti tai krooninen. Hyvä esimerkki akuutista tulehduksesta on vaikkapa korvatulehdus, jolloin keho parantaa itse itsensä suhteellisen nopeasti tai tarvittaessa antibioottien avulla.
Akuutin tulehduksen merkkejä ovat mm. punoitus, turvotus, kipu tai toimintakyvyn menetys. Sen sijaan krooninen hiljainen tulehdus ei välttämättä aiheuta näkyviä oireita tai kipua.
Akuutin tulehduksen syyt
Tulehdukseen voi olla monenlaisia syitä. Yleisiä ovat muun muassa:
- mikrobien (mm. virus tai bakteeri) aiheuttama tulehdus
- jokin vamma tai kudosvaurio, kuten nyrjähdys tai lihasruhje
- vierasesineen aiheuttama vamma kuten haava
- säteily, esimerkiksi auringon UV-säteet
- lämmön aiheuttama tulehdusreaktio, kuten palovamma
- allergeenien (kuten ruoka-allergiat tai siitepöly) aiheuttama tulehdusreaktio
Krooninen matala-asteinen tulehdus
Krooninen matala-asteinen tulehdus tai hiljainen tulehdus, etenee elimistössä pikkuhiljaa vuosien mittaan ja saattaa muuttua sairaudeksi elintavoista riippuen vasta keski-iässä tai vanhuudessa. Kroonisen matala-asteisen tulehduksen katsotaan olevan yksi merkittävä osatekijä lihavuuden aiheuttamissa haitoissa ja sairauksissa, kuten diabetes, Alzheimerin tauti, syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit.
Hiljainen tulehdus ei ole vielä varsinaisesti sairaus, mutta se voi aiheuttaa puolikuntoista oloa, väsymystä, toistuvaa flunssaa, ihon tai suoliston ongelmia tai johtaa suurempiin ongelmiin ja sairauksiin.
Mikä aiheuttaa kroonista tulehdusta?
- ylipaino ja etenkin keskivartalolihavuus
- jatkuva stressi
- tupakointi, alkoholi
- lääkkeet
- huonolaatuinen ruokavalio (runsaasti prosessoitu ja/tai pikaruoka, transrasvat, runsas sokeri ja valkojauhotuotteet, suojaravintoaineiden vähäisyys)
- vähäinen tai liiallinen liikunta
- ympäristön myrkyt ja kemikaalit
Ylipainoon liittyy myös kohonnut insuliinin eritys, mikä lisää kehon hiljaista tulehdusta. Jatkuva stressi puolestaan lisää kortisolin eritystä, mikä voi myös johtaa insuliiniresistenssiin.
Hiljainen tulehdus hillintään elintavoilla ja ruokavaliolla
Hiljaisen tulehduksen aiheuttamia sairauksia voi ennaltaehkäistä omilla elintavoilla ja ruokavaliolla. Ruokavalioon tulisi lisätä runsaasti värikkäitä, kuitupitoisia kasvikunnan tuotteita, marjoja, vihreitä vihanneksia, rasvaista kalaa ja mausteita kuten kurkumaa ja valkosipulia. Olisi hyvä karsia tulehdusta lisäävät ruoka-aineet kuten prosessoidut pikaruoat ja liiallinen sokeri.
Stressinhallinta on merkittävässä asemassa. Liikkuminen kannattaa oman jaksamisen puitteissa ja valiten lajeja, jotka tuottavat iloa. Tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön lopettaminen auttavat myös hiljaisen tulehduksen hillitsemisessä.
Hiljaisen tulehduksen mittari – herkkä CRP
Kroonista, matala-asteista tulehdusta ei havaita tavallisissa laboratoriokokeissa. Viitteitä hiljaisesta tulehduksesta voi saada mm. herkästä CRP:stä (C-reaktiivinen proteiini, joka lisääntyy tulehdustilanteissa). Herkkä CRP osoittaa sydän- ja verisuonitautiriskiä terveillä henkilöillä.
CRP:n viitearvot ovat:
- Tulehdusdiagnostiikassa: <10 mg/l
- Sydän- ja verisuonitautiriskin arvioinnissa:
- <1 CRP mg/l: Matala riski
- 1.0–3.0 CRP mg/l: Kohtuullinen riski
- 3 CRP mg/l: Korkea riski