Tietopankki

Paastoplasman glukoosi (fP-Gluk, fS-Gluk)

Mitä glukoosi on? 

Verensokeri (fP-Gluk, fS-Gluk, P-Gluk, S-Gluk) eli glukoosi on elimistön yksi tärkeimmistä energian lähteistä. Saamme glukoosia suurimmaksi osaksi ravinnon kautta, mutta elimistön solut pystyvät tuottamaan sitä myös itse. Glukoosia saadaan pilkkomalla ruuasta saatavia hiilihydraatteja suolistossa glukoosiksi, joka imeytyy ohutsuolesta. 

Elimistön kyky käyttää sokeria hyväksi on riippuvainen haiman tuottamasta insuliinista. Normaalisti verensokeri nousee aterian jälkeen. Tämä saa aikaan insuliininerityksen lisääntymisen, jolloin verensokeripitoisuus pysyy varsin vakaana. 

Verensokeriin liittyvistä sairauksista tutuin on diabetes eli sokeritauti. Hypoglykemiassa verensokeri on matala ja hyperglykemiassa se on korkea. Matala verensokeri voi olla hengenvaarallinen tila. Pitkäaikaisesti koholla oleva sokeri vaurioittaa verisuonia, hermoja, sydäntä, silmiä ja munuaisia. 

Milloin glukoosi kannattaa mitata?  

Tavallisesti glukoosiarvo mitataan diabetesepäilyssä sekä seurattaessa jo diagnosoitua tautia. 

Liian alhaisesta glukoosimäärästä voi aiheutua häiriöitä näössä ja puheessa, tajunnan heikkenemistä sekä kouristelua, hikoilua, nälän tunnetta ja sydämen tykytystä. 

Vastaavasti liian korkea glukoosimäärä veressä oireilee väsymyksenä, laihtumisena, suurentuneena virtsaamisena, elimistön kuivumisena sekä lisääntyneenä janon tunteena. 

Mitä glukoositutkimus mittaa? 

Verensokerin eli glukoosin pitoisuutta verestä voidaan mitata verikokeella, joko sormenpäästä otettavasta verinäytteestä tai kyynärtaipeesta laskimoverinäytteestä. Luotettavan tuloksen saamiseksi tutkimus vaatii paastoa 10–12 tuntia ennen näytteenottoa. 

Miten pääsen tutkimukseen? 

Pääset glukoositutkimukseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä tai osana seuraavia SYNLABin laboratoriopaketteja: 

Varaa aika glukoositutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä. 

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa ja milloin saan vastauksen? 

Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa. Luotettavan tuloksen saamiseksi tutkimus vaatii kuitenkin 10–12 tunnin paastoa ennen näytteenottoa. 

Tutkimus valmistuu 3 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta. 

Miten tulkitsen glukoositutkimuksen tulosta? 

Viitearvot määritellään siten, että 95 % terveiden ihmisten tuloksista ovat niiden sisällä.  

Normaalisti tutkimuksen tulos on seuraava: 

Viitearvot: 

4,0 – 6,0 mmol/l (plasmassa, fP-Gluk)  

4,0 – 6,0 mmol/l (seerumissa, fS-Gluk) 

Kriittiset arvot: 

<2,2 mmol/l tai >25 mmol/l 

Epäiltäessä diabetesta voidaan diagnosointiin käyttää muitakin tutkimuksia kuten sokerirasituskoetta (Pt-Gluk-R). Sokerirasituskokeella selvitetään elimistön kykyä käyttää glukoosia. Lisäksi voidaan tutkia myös verensokerin pitkäaikainen taso glykohemoglobiinintutkimuksen (B-GHbA1C) avulla. 

Mistä kohonnut glukoosiarvo voi johtua?  

Glukoosipitoisuus elimistössä saattaa kohota, kun sokeriaineenvaihdunta häiriintyy esimerkiksi diabeteksessa. Mikäli glukoosituloksen paastoarvo on 7,0 mmol/l tai suurempi useasti toistetuissa mittauksissa, kyseessä on sokeritauti. Sen esivaiheessa glukoosiarvo voi olla suurentunut 6,1 – 6,9 mmol/l. Tällöin diabetes saattaa puhjeta lähivuosina, ellei glukoosiarvoihin vaikuta itse elämäntapamuutoksilla. 

Mistä alentunut glukoosiarvo voi johtua? 

Alentunutta glukoosipitoisuutta kutsutaan hypoglykemiaksi. Tässä tilassa elimistössä on liian alhainen verensokerimäärä. Liian alhainen glukoosipitoisuus syntyy, kun verestä poistuu sokeria enemmän kuin keho saa sitä ravinnosta tai maksan varastosta. 

Kun glukoosin määrä pienenee alle 2,5 mmoliin/l, ihmisellä ilmenee keskushermosto-oireita (näköhäiriö, kouristelu ja tajunnan heikkeneminen). Alhaisen glukoosipitoisuuden vakavimmat seuraukset ovat sydänkohtaus, kooma tai kuolema. Verensokeripitoisuuden laskemisen elimistössä voi aiheuttaa ruokailun väliin jääminen tai sen viivästyminen, lääkkeet, alkoholi sekä diabeteksen yhteydessä insuliinihoidossa liian suuri insuliinivaikutus. 

Tyypillisimpiä lisätutkimuksia ovat: 

– Glykohemoglobiini osoittaa verensokerin pitkäaikaisen tilan (6128 B-GHbA1C) 

Lähteet: 

SYNLAB Tutkimusluettelo: Glukoosi (fP-Gluk, fS-Gluk)   

https://www.synlab.fi/tietopankki/paastoplasman-glukoosi-fp-gluk/

 Terveyskirjasto: Glukoosi 

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03091&p_hakusana=glukoosi

Potilaan lääkärilehti  Verensokeri kertaa diabeteksen riskistä https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/verensokeri-kertoo-diabeteksen-riskista/ 

Käypähoitosuositus Diabetes, sairastatko diabetestä tietämättäsi? https://www.kaypahoito.fi/khp00066  

Virhe