Uutiset

Ärtyneen suolen oireyhtymä – IBS oireet, syyt ja hoito

IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä on yleinen mutta kiusallinen vaiva. Sen oireet vaihtelevat ripulista ummetukseen sekä turvotuksesta kaasunmuodostukseen ja vatsakipuihin. IBS:n voi laukaista jokin trauma, kova stressi, virus, ruoka-allergia tai intoleranssi tai jokin muu suolistoa ärsyttävä tekijä. Muut sairaudet tulee poissulkea lääkärin vastaanotolla. Hoitona ovat ruokavalio ja suoliston tukeminen sekä stressin hallinta.

Ärtynyt suoli on yksi yleisimmistä syistä käydä lääkärin vastaanotolla. Suomessa noin 10% väestöstä kärsii ärtyneen suolen oireista. IBS on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Ärtyneen suolen oireyhtymä eli IBS (inflammatory bowel syndrome) on toiminnallinen ja vaaraton tauti, jossa potilaalla ei ole mitään elimellistä vikaa. Yleensä tähystyksessä tai verikokeissa on kaikki hyvin. Ärtyvän suolen oireyhtymä on toki kiusallinen vaiva, joka saattaa pahimmillaan rajoittaa voimakkaasti potilaan sosiaalista elämää. On hyvä huomioida, että IBS on eri asia kuin IBD (inflammatory bowel disease), joka viittaa tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

IBS:n oireet

IBS:n oireet voivat olla moninaisia, ja ne vaihtelevat eri ihmisillä. Oireita voivat olla mm:

  • ripuli ja ummetus vuorotellen. Ripulointia voi olla useita kertoja päivässä.
  • vatsan turvotus
  • ilmavaivat ja ruoansulatusongelmat etenkin tiettyjen ruoka-aineiden nauttimisen jälkeen
  • kivut ja kouristukset eri puolilla vatsaa. Kipu saattaa pahentua etenkin ruokailujen jälkeen
  • närästys tai vatsan polte
  • ulostamisen jälkeen tunne, että suoli ei tyhjene kunnolla
  • uloste voi näyttää pieniltä papanoilta ja siinä saattaa olla limaa
  • alhainen mieliala
  • väsymys
  • laihtuminen

Välillä oireita voi olla enemmän, välillä vähemmän. Stressaava elämäntilanne tai esimerkiksi suuri elämänmuutos voivat aiheuttaa oireiden pahenemista.

Ärtyneen suolen syyt

Ensin tulee sulkea pois hoitoa vaativat sairaudet ja tilat kuten suolistotulehdus, kilpirauhasen toimintahäiriöt, keliakia, laktoosi-intoleranssi tai sappikivet. Runsas antibioottien käyttö tai clostridium difficile -infektio voivat aiheuttaa niin ikään IBS:n oireita. Oireisiin syynä voi olla jokin suolistoa ärsyttävä tekijä, kuten ruoka-allergia tai intoleranssi, loiset, hiiva, infektiot tai kuormittunut maksa. Jos IBS:n on laukaissut jokin virus tai bakteeri kuten norovirus, salmonella, vatsatauti tai kampylobakteeri, oireet helpottavat yleensä sen jälkeen, kun elimistö on selättänyt viruksen tai bakteerin. Myös trauma tai kova stressi elämässä voivat toimia laukaisevana tekijänä. Stressi heikentää mm. mahahapon ja entsyymien muodostusta ja voi aiheuttaa ilmavaivoja ja turvotusta.

Ruuista voivat ärsyttää erityisesti liika eläinrasva, makeutus- tai lisäaineet, fruktoosi, teollinen ruoka tai alkoholi.

Ruokavalio ja muu hoito

Ärtyneen suolen oireyhtymässä olisi tärkeää poistaa ruokavaliosta kaikki suolistoa ärsyttävä. Ruoka-aineiden vaikutukset vaihtelevat yksilöllisesti, mutta yleisesti ärsyttäviä voivat olla esimerkiksi voimakkaat mausteet, sokeri ja valkojauhotuotteet, vehnä, joillakin maitotuotteet, kahvi, musta tee, fruktoosi, makeutusaineet, lisäaineet ja huonolaatuiset transrasvat.

IBS:n itsehoidossa voi olla apuna FODMAP-ruokavalio (fermentable oligo- di-, mono and polysaccharides), jossa rajoitetaan nopeasti fermentoituvia hiilihydraatteja. FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat yleensä runsasta kaasunmuodostusta, ja niiden välttäminen helpottaa oireita. Vältettävien joukossa ovat tällöin esimerkiksi herneet, omenat, soijapavut ja kukkakaali. FODMAP-ruokavalion on tarkoitus olla väliaikainen ja sitä suunnitellessa on hyvä varmistaa, jottei ravinnosta tule liian yksipuolista.

Usein IBS:stä kärsivällä henkilöllä on ruoansulatus- ja imeytymisongelmia. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, että ruokailuhetki on rauhallinen ja ruoka pureskellaan kunnolla.

Suuri määrä raakaravintoa voi ärsyttää ja akuuteimpina hetkinä voi olla parempi syödä kevyesti kypsennettyä ruokaa kuten höyrytettyjä kasviksia ja kalaa ja lisätä tuoretta ravintoa pikkuhiljaa suolen toipuessa.

Ravintolisistä voidaan hakea lisätukea suolistolle. Apuna voivat olla mm. ruoansulatusentsyymit, kuitulisät ja maitohappobakteerit.

Liikunta, vedenjuonti ja kuidun saanti ehkäisevät ummetusta. Stressinhallinta on oleellisen tärkeää ärtyneen suolen oireyhtymän tasapainottamisessa.

IBS-labratestit

Muut sairaudet tai tulehdukset tulee poissulkea lääkärin vastaanotolla. Esimerkiksi keliakia aiheuttaa samankaltaisia oireita, mutta on hoitamattomana vakavampi, joten se tulee tutkia. Laktoosi-intoleranssi suljetaan yleensä myös pois tutkimuksilla. Lisäksi kyse voi ruoka-allergioista tai yliherkkyyksistä. Kilpirauhasen toimintaa voidaan myös tutkia, sekä sappikivien tai suolistotulehdusten mahdollisuutta.

Virhe