Yhä useampi kärsii kroonisista vatsavaivoista, joille ei tunnu löytyvän syytä. Syyttävää sormea voi osoittaa stressin, huonon ruokavalion, maitotuotteiden tai viljojen suuntaan, mutta todellisuudessa syy voi olla mikä tahansa näistä tai ne kaikki yhdessä. Jos kärsit vatsavaivoista, on kuitenkin järkevä aloittaa oireiden syyn etsiminen yksinkertaisesta verikokeeseen perustuvasta tutkimuksesta, jonka pohjalta voidaan tunnistaa yleiset vatsavaivojen aiheuttajat, eli gluteeni- ja laktoosi-intoleranssi.
Millainen sairaus gluteeni-intoleranssi eli keliakia oikeastaan on?
Keliakia on ohutsuolen limakalvon autoimmuunisairaus, jonka laukaisee vehnästä, rukiista, ohrasta ja kaurasta valmistetut ruoat ja tuotteet. Sairaus on krooninen ja elinkäinen. Viljatuotteisiin sisältyvät proteiinit – vehnän gluteeni, rukiin sekaliini, ohran hordeiini ja kauran aveniini – sisältävät gliadiinia, joka aiheuttaa autoimmuunisena reaktiona kroonisen tulehduksen ohutsuolen limakalvoilla. Suolen nukkalisäkkeet vahingoittuvat ja usein myös katoavat täysin. Ohutsuolen limakalvon kautta imeytyvät elimistölle tärkeät ravintoaineet: proteiinit, lipidit, hiilihydraatit, vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet. Jos ohutsuoli on vahingoittunut, keliaakikolla kehittyy elimistössään ravintoaineiden vajetta sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden puutosta.
Keliakian tyypillisiin oireisiin kuuluvat krooninen ripuli ja ravintoaineiden puutoksesta johtuva laihtuminen. Usein saattaa esiintyä myös ilmavaivoja, pahoinvointia, oksentamista, väsymystä, suuhaavoja, hiustenlähtöä (alopecia), ihottumaa ja joitakin neurologisia ongelmia.
Ketkä sairastuvat keliakiaan?
Yleensä keliakia vaatii puhjetakseen sairaudelle altistavan perintötekijän. Uusissa tutkimuksissa on havaittu, että yksi syy keliakian yleistymiseen länsimaissa viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana saattaa olla tiettyjen lisäaineiden, kuten mikrobiaalisen transglutaminaasin, emulgointiaineiden ja muiden vastaavien aineiden käyttäminen elintarviketeollisuudessa.
Keliakia voi puhjeta missä tahansa iässä, mutta useimmiten (58–77 % tapauksista) se ilmenee kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, kun lapsen ruokavalioon tulevat gluteenia sisältävät elintarvikkeet. Se voi myös ilmetä 20–40-vuotiaana tai jopa yli 65-vuotiaana. Keliaakikkojen lähisukulaisilla on suurentunut riski (5–10 %) sairastua keliakiaan.
Pikkulapsi-iässä pojat ja tytöt sairastuvat yhtäläisesti, ja tiedetään, että mitä kauemmin perinnöllisesti keliakialle altista lasta ruokitaan rintamaidolla ja mitä myöhemmin lapsi alkaa syödä vehnä-, ruis-, ohra- ja kaurajauhoista valmistettuja tuotteita, sitä myöhemmin ja lievempinä sairauden oireet puhkeavat. Aikuisista naiset sairastavat keliakiaa 2–3 kertaa useammin kuin miehet.
Yleisimmillään sairaus on Pohjois-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa, eli alueilla, joissa syödään paljon vehnä-, ruis-, ohra- ja kaurajauhoista valmistettuja elintarvikkeita. Keliakiaa esiintyy harvemmin Aasiassa ja Afrikassa, joissa ruokaviljoina käytetään riisiä, hirssiä ja maissia, jotka eivät sisällä sairautta aiheuttavia proteiineja.
Oleellista keliakian hoidossa on varhainen diagnosointi
Jos sairaus puhkeaa nuorella iällä, oireet ovat selvät ja diagnoosi on helpompi tehdä. Vanhempana sairauden puhkeaminen ja kulku voi olla enemmän piilossa ja oireet epäselvempiä, epätyypillisiä ja siten vaikeammin tunnistettavissa ja diagnosoitavissa.
Imeväisillä ja pikkulapsilla sairauden alku on tyypillisempi ja ensisijaisia oireita ovat ruoansulatusongelmat, ilmavaivat, vatsakivut ja oksentaminen. Vauvoille ei myöskään kerry painoa. Pikkulapsella pidemmän aikaa jatkunut diagnosoimaton sairaus voi aiheuttaa vakavia ruoansulatushäiriöitä sekä kasvu- ja kehityspysähdyksen.
Aikuisella keliakiaa on syytä epäillä, jos esiintyy edellä mainittuja oireita, erityisesti kroonista ripulia ja vatsakipuja, ilmavaivoja ja ajoittaisia ummetusjaksoja. Usein oireisiin liittyvät myös huono olo ja ruokahaluttomuus.
Sairauden kehittyessä lisääntyvät suolistovaivojen lisäksi myös muut oireet. Hiilihydraattien ja rasvojen imeytymishäiriöt aiheuttavat painonlaskua, yleistä väsymystä ja energianpuutosta. Raudan, foolihapon tai B12-vitamiinin imeytymishäiriöt voivat aiheuttaa anemiaa ja hemoglobiinitason heikkenemistä. B-ryhmän vitamiinien puute voi aiheuttaa neurologisia häiriöitä. Kalsiumin ja D-vitamiinin imeytymishäiriöt aiheuttavat luiden ohentumista, ja magnesiumin ja kalsiumin puute aiheuttavat toistuvia lihaskramppeja. Monilla potilailla voi ilmetä myös K-vitamiinin puutetta, joka taas voi aiheuttaa veren hyytymishäiriöitä ja välillä myös verenvuotoa.
Miten selvitän onko minulla keliakia?
Keliakia voidaan diagnosoida ainoastaan verikokeesta, ja mikäli potilaalla on keliakia, verestä löytyy erityisiä ohutsuolen limakalvoa vahingoittavia vasta-aineita. SYNLABin asiantuntijat ovat laatineen Laktoosi-intoleranssi ja keliakiapaketin (68 €), jossa selvitetään sekä mahdollinen keliakia ja laktoosi-intoleranssi. Tutkimuspakettiin kuuluu kolme verikoetta, joista yksi auttaa selvittämään mahdollisen laktoosi-intoleranssin ja kaksi gluteeni-intoleranssin. Varaa aika tutkimukseen tästä.
Kuinka nopeasti oireista pääsee eroon taudin diagnosoimisen jälkeen?
Keliakiadiagnoosin myötä ainoa keino lievittää oireita on täysin gluteeniton ruokavalio. Mitä varhaisempi diagnoosi on ja mitä kurinalaisempi ruokavalio on, sitä nopeampaa on suolen limakalvon paraneminen ja oireiden katoaminen.
Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen oireet katoavat jo muutaman viikon aikana. Krooninen ripuli helpottaa, ruokahalu palaa, mieliala paranee, ja paino alkaa nousta. Aikaa myöten vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytyminen palautuu ja väsymys, anemia ja muut oireet katoavat. Tiukan ruokavalion noudattamisen myötä suolen limakalvo paranee kokonaan parin vuoden kuluessa. Myös verikokeiden tulokset muuttuvat normaaleiksi.
Mitä ruoka-aineita keliaakikko saa syödä ja mitä ei?
Keliaakikon ei tule syödä vehnää eikä erilaisia vehnälajikkeita (speltti, durum, kuskus, graham jne.) eikä myöskään ruis-, ohra- tai kaurajauhoista leivottua leipää tai leivonnaisia. Usein viljaa on myös maitotuotteissa, juustolevitteissä, erilaisissa säilykkeissä, lihatuotteissa, makkaroissa (kuten leikkelemakkaroissa) ja makeisissa. Sallittuja ruoka-aineita ovat tattari, maissi, hirssi, riisi ja gluteenittomat leipomotuotteet, näkkileivät ja keksit. Lisäksi sopivia ovat juusto, rahka, kefiiri, porsaanliha, naudanliha, kala, maksa, kananmuna, peruna, porkkana ja muut juurekset. Sallittuja ovat myös marjat ja hedelmät.
Keliaakikon on mahdollista saada ravintoaineita monipuolisesti ja terveellisesti. Kun on tietoinen ruokavaliostaan, elimistössä ei synny puutostiloja.