Tietopankki

Täydellinen verenkuva

Mikä täydellinen verenkuva eli TVK on? 

Täydellinen verenkuva (B-TVK) tarjoaa tärkeää tietoa veren eri soluista, solujen lukumäärästä ja solutyypistä. Tutkittavat solut ovat punasolut (erytrosyytit), valkosolut (leukosyytit) sekä verihiutaleet (trombosyytit). Näiden solujen poikkeavuudet voivat olla merkki sairaudesta. 

Veri koostuu erilaisista soluista, mitkä kiertävät valtimoiden, sydämen ja laskimoiden läpi kuljettaen ravintoa, hormoneja, vitamiineja, vasta-aineita ja happea elimistön kudoksiin. Punasoluissa on proteiinia nimeltään hemoglobiini, mikä kuljettaa verenkierrossa happea kudoksiin. Valkosolut suojaavat elimistöä bakteereilta, viruksilta ja sieniltä sekä säätelevät immuuniprosessia. Verihiutaleiden tehtävä on edistää hyytymistä haavojen ja verisuonien rikkoutumisen yhteydessä. 

Milloin TVK kannattaa mitata? 

Täydellinen verenkuva voi olla tarpeen mitata seuraavien oireiden yhteydessä: 

  • Väsymys 
  • Heikkous 
  • Infektio 
  • Mustelmat tai verenvuoto 
  • Vatsakipuja 
  • Kalpeus 
  • Päänsärky 
  • Sydämen kiihtynyt syke 
  • Kielikipu 
  • Kynsien haurastuminen 
  • Korvien humina 

Mitä TVK-tutkimus mittaa? 

Täydellinen verenkuva on hyvin yleinen testi. Sitä käytetäänkin erilaisten tilojen seulontaan, diagnosointiin ja seurantaan. Tutkimusta voidaan käyttää esimerkiksi anemioiden osoittamiseen ja seurantaan sekä infektioiden, allergian, sairauden ja immuunivasteen heikentymisen yhteydessä. Perusverenkuvatutkimus on sisällöltään suppeampi kuin täydellinen verenkuva. Täydellisessä verenkuvassa tulee lisänä valkosolujen erittely. 

Miten pääsen tutkimukseen? 

Pääset TVK-arvon testaamiseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä tai osana seuraavia SYNLABin laboratoriopaketteja: 

Varaa aika TVK-tutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme 010 326 3260. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä. 

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa? 

Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa. Ennen näytteenottoa ei tarvitse paastota. 

Tutkimus valmistuu 1–2 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet  SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta

Miten tulkitsen tulosta? 

Viitearvot määritellään siten, että 95 % terveiden ihmisten tuloksista ovat niiden sisällä.  

Normaalisti tutkimuksen tulos on seuraava:  

Viitearvo: 

Kts. Ikään ja sukupuoleen sidotut viitearvot tutkimusluettelostamme.

Valkosolujen (Leuk) määrä on todellisten valkosolujen määrä veritilavuutta kohti. Sekä nousut että laskut voivat olla merkittäviä. Valkosoluja on viisi erilaista tyyppiä, joilla jokaisella on oma tehtävänsä suojata meitä infektioilta: neutrofiilit (Neut), lymfosyytit (Lymf), monosyytit (Mono), eosinofiilit (Eos) ja basofiilit (Baso). 

Neutrofiilit (Neut) Valkosoluja, joiden määrä vaihtelee päivittäin riippuen kehon tapahtumista. Ensimmäisenä puolustamassa elimistöä bakteeri-infektioissa. 

Lymfosyytti (Lymf) Valkosoluja, jotka reagoivat virusinfektioihin. 

Monosyytti (Mono) Valkosoluja. Suurikokoinen valkosolu, mikä siirtyy verenkierrosta kudoksiin makrofagiksi eli ”syöjäsoluksi”. Tuhoaa vierasperäisiä soluja. 

Eosinofiilit (Eos) Valkosoluja. Immuunipuolustusjärjestelmän solu, mikä osallistuu melkein kaikkiin elintoimintoihin. Näitä kutsutaan myös granulosyyteiksi ja niiden määrä reagoi allergian ja parasiitti-infektioiden yhteydessä. 

Basofiilit (Baso) Valkosoluja, mitkä vaikuttavat ehkäisevästi loisiin ja veren turhaan hyytymiseen. 

Punasolujen (Eryt) määrä on todellisten punasolujen määrä veritilavuutta kohti. Sekä nousut että laskut voivat viitata epänormaaliin tilaan elimistössä. 

Hemoglobiini (Hb) mittaa happea kuljettavan proteiinin määrää veressä. 

Hematokriitti (HKR) mittaa veren punasolujen määrää.  

Punasolujen keskitilavuus (MCV) on punasolujen keskimääräisen koon mittaus. 

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (MCH) on happea kuljettavan hemoglobiinin määrä punasoluissa. Suurikokoisilla punasoluilla on taipumus olla korkeampi MCH-arvo eli punasoluissa on keskimääräistä enemmän hemoglobiinia. 

Hemoglobiinin määrä litrassa punasoluja (MCHC) lasketaan hemoglobiinin pitoisuudesta punasoluissa. Lisääntyneitä MCHC-arvoja (hyperkromia) havaitaan olosuhteissa, joissa hemoglobiini on epänormaalisti keskittynyt punasolujen sisään. 

Verihiutaleet (Tromb) mittaa veren verihiutaleiden määrää. Sekä nousut että laskut voivat viitata verenvuotoon tai luuytimen häiriöihin. 

Mistä TVK:ssa esiintyvät kohonneet arvo voivat johtua? 

Valkosolut (Leuk) 

  • Bakteeri tai virustulehdus 
  • Autoimmuunisairaudet 
  • Syöpä 
  • Pahanlaatuinen veritauti, joka häiritsee valkosolujen tuotantoa  

Neutrofiilit (Neut) 

  • Bakteeriinfektio 
  • Immuunisairaus 
  • Pahanlaatuinen veritauti  

Lymfosyytit (Lymf) 

  • Virusinfektio 
  • Pahanlaatuiset lymfoproliferatiiviset sairaudet 

Monosyytti (Mono) 

  • Luuytimen häiriöt 
  • Pitkäaikaiset tulehdukset 
  • Kudosvaurioihin liittyvät sairaudet 
  • Pahanlaatuinen veritauti  

Eosinofiili (Eos)  

  • Astma 
  • Heinänuha 
  • Ihottuma 
  • Lääkeallergia 
  • Loisinfektio 
  • Verisuonitulehdus vaskuliitti 
  • Hodgkinin lymfooma eli imusolmukesyöpä 
  • Luuytimen häiriöt 

Basofiili (Baso) 

  • Infektio 
  • Luuytimen häiriö, kun on krooninen myelooinen leukemia eli kantasolujen syöpäsairaus 

Punasolu (Eryt)  

  • Nestehukka  
  • Palovamma 

MCV on koholla, kun punasolut ovat normaalia suurempia (makrosyyttisiä) 

  • Alkoholin liiallinen käyttö 
  • Foolihapon puute 
  • Maksasairaus 
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta 
  • Raskaus 
  • Luuytimen häiriöt 

Verihiutaleet (Tromb) 

  • Verenvuoto 
  • Tulehdus 
  • Infektiot 
  • Leikkauksen jälkeen 
  • Luuytimen häiriöt 
  • Pernan vajaatoiminta tai puuttuminen 

Mistä TVK:ssa esiintyvät alentuneet arvot voivat johtua? 

Valkosolut (Leuk) 

  • Jotkut lääkkeet 
  • Autoimmuunisairaudet 
  • Luuytimen vajaatoiminta 
  • Jotkut vitamiini- ja kivennäisaineiden puutteet  
  • Virusinfektio 
  • Suurentunut perna 
  • Akuutti leukemia 

Lymfosyytit (Lymf) 

  • Lymfosyyttinen leukemia 

Punasolut (Eryt) 

  • Anemia 

MCV pienenee, kun punasolut ovat normaalia pienempiä seuraavissa sairauksissa: 

  • Raudanpuuteanemia 
  • Pitkäaikainen tulehdus 
  • Veritauti eli talassemia 

MCH 

  • Raudanpuute 
  • Tulehdus tila 
  • Veritauti eli talassemia 

MCHC-arvojen vähenemistä (hypokromia) havaitaan seuraavissa tilanteissa: 

  • Raudanpuuteanemia 
  • Pitkään jatkuneen tulehduksen yhteydessä 
  • Veritaudissa eli talassemiassa 

Verihiutaleet (Tromb) 

  • Vitamiinipuutos 
  • Jotkut lääkkeet (kemoterapiaan) 
  • Alkoholin liikakäyttö 
  • Maksasairaudet 
  • Suurentunut perna 
  • Luuytimen häiriö 
  • Virusinfektio 
  • Autoimmuunisairaudet  
  • Megaloblastisen anemia (suuret punasolut) 
  • Verisairaudet 
  • Pernan suurentuessa 

Tyypillisimmät lisätutkimukset ovat: 

B12-vitamiini ja B12-vitamiini aktiivinen tukevat aivojen ja hermoston toimintaa (1137 S-B12-vit, 1142 S-B12-TC2) 

B6-vitamiini on tärkeä hermoston ja immuunijärjestelmän toimintaan (3429 S-B6-vit) 

Transferriinireseptori, liukoinen kuljettaa rautaa soluihin ja kudoksiin (1949 S -TfR ) 

Ferritiini kertoo elimistön rautavarastojen tilanteesta (1395 S-Ferrit) 

Elimistön kaikki solut tarvitsevat rautaa (2566 fS-Fe) 

Foolihappo vaikuttaa aivojen ja solujen hyvinvointiin (1413 B-Folaat, 1414 fE-Folaat, 1413 B-Folaat 

Lähteet: 

SYNLAB Tutkimusluettelo: Verenkuva ja leukosyyttien erittelylaskenta, koneellinen (2474 B -PVK+T, 3696 B -TVK, 2225 B-Diffi) https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=378

Terveyskirjasto: Perusverenkuva (B-PVKT) https://www.terveyskirjasto.fi/snk03030/perusverenkuva-b-pvkt?q=pvk 

LabTest online: Full Blood Count (FBC) https://labtestsonline.org.uk/tests/full-blood-count-fbc 

Virhe