Uutiset

Lähes joka viidennellä suomalaisella on laktoosi-intoleranssi – Osalla tietämättään

Laktoosi-intoleranssi on suurimmalle osalle tuttu termi, joka kuvaa perinnöllistä oireryhmää, jossa oma keho ei pysty pilkkomaan maidossa olevaa sokeria eli laktoosia. Laktoosi-intoleranssi voi oireilla esimerkiksi vatsakipuna, ripulina ja ilmavaivoina. Laktoosia pilkkovaa entsyymiä kutsutaan nimellä laktaasi. 

Laktoosin sietokyky eroaa maailman eri kansojen keskuudessa, ja myös perinnöllisyys vaikuttaa siihen merkittävästi. Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Itä-Afrikassa ja Intiassa, joissa karjataloutta on harjoitettu jo vuosisatojen ajan, on laktaasin aktiivisuus säilynyt ihmisillä paremmin ja myös aikuiset voivat juoda maitoa. Sen sijaan Länsi- ja Etelä-Afrikassa, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa laktaasin aktiivisuus on ihmisillä varsin heikko, minkä vuoksi he eivät siedä maitotuotteita. Suomessa lähes viidesosa väestöstä kärsii laktoosi-intoleranssista, moni tietämättään.

Miten laktoosi-intoleranssi vaikuttaa kehoon?

Ihminen kuuluu niiden harvojen nisäkkäiden joukkoon, joille maitosokeria eli laktoosia hajottavaa entsyymiä erittyy koko elämän ajan. Laktaasientsyymi ilmestyy sikiön suolistoon jo ennen syntymää ja on aktiivisimmillaan imeväisillä, koska maito on kasvun kannalta oleellisin ruoka-aine. Lapsen ruokavalion monipuolistuessa elimistö ei tarvitse enää suurta määrää laktaasia ja sen aktiivisuus alkaa ajan myötä heiketä.

Ihmisen ruoansulatuskanava pilkkoo laktoosin laktaasientsyymin avulla glukoosiksi ja galaktoosiksi. Glukoosi ja galaktoosi imeytyvät ohutsuolen seinän läpi verenkiertoon, ja ihminen käyttää niitä osana normaalia aineenvaihduntaansa. Laktoosi-intoleranssi on aineenvaihdunnan häiriö, jossa elimistö ei kykene laktaasin vähyyden tai puuttumisen takia sulattamaan laktoosia, joka jää ruoansulatuselimistöön pilkkoutumattomaksi eikä siksi imeydy.

Maitoa sisältävän ravinnon nauttimisen jälkeen imeytymätön laktoosi kulkeutuu paksusuoleen, jossa se pilkkoutuu. Siitä aiheutuvat kaasut ja hapot ärsyttävät suolistoa ja aiheuttavat epämukavia oireita. Oireet voivat olla erilaisia ilmavaivoista ja pienestä vatsakivusta ja turvotuksesta aina kramppeihin ja ripuliin. Laktoosi-intoleranssi voi olla myös osittainen, jolloin ihminen pystyy syömään pieniä määriä laktoosia sisältävää ravintoa.

Laktoosi-intoleranssi voi olla perinnöllinen

Primaarisella laktoosi-intoleranssilla tarkoitetaan perinnöllistä häiriötä, jossa sairaus puhkeaa yleensä 5–20-vuotiaana. Näillä ihmisillä laktaasin tuotantoa säätelevä geeni on toiminnassa ainoastaan ensimmäisten elinvuosien ajan, ja sen jälkeen laktaasin määrä vähenee ja samalla myös elimistön kyky sulattaa suuria määriä maitotuotteita heikentyy. Yleensä laktaasin aktiivisuudesta säilyy 50–70 %. Se on kaikkein yleisin laktoosi-intoleranssin tyyppi. Sairaus ei ole hoidettavissa, mutta oireiden ilmenemistä on mahdollista ehkäistä oikeanlaisella ruokavaliolla.

Sekundaarinen laktoosi-intoleranssi johtuu ohutsuolen vammoista tai suolistosairauksista, kuten keliakiasta eli gluteeni-intoleranssista, Crohnin taudista, ärtyvän suolen oireyhtymästä tai muista sairauksista.

Miten voi selvittää mistä vatsavaivat johtuvat?

Laktoosi-intoleranssia voidaan epäillä jo oireiden perusteella. Geneettinen tutkimus primaarisen laktoosi-intoleranssin selvittämiseksi paljastaa, onko ihmisellä alttiutta laktaasin vähäiselle aktiivisuudelle. Laktaasin todellista aktiivisuutta tai sen puutetta tiettynä hetkenä kuvaa laktoosin sietokoe, jonka tuloksen perusteella voidaan arvioida todellista laktoosin imeytymiskykyä elimistössä.

Laktoosi-intoleranssin voi diagnosoida muun muassa verikokeesta. SYNLABin asiantuntijat ovat laatineen Laktoosi- ja gluteeni-intoleranssin (keliakian) tutkimuspaketin (89 €), jossa selvitetään sekä mahdollinen keliakia että laktoosi-intoleranssi. Molemmat intoleranssit on hyvä tutkia samalla kerralla, koska ne oireilevat usein samaan tapaan. Tutkimuspakettiin kuuluu kolme verikoetta, joista yksi auttaa selvittämään mahdollisen laktoosi-intoleranssin ja kaksi gluteeni-intoleranssin. Varaa aika tutkimukseen tästä. 

Pelkän laktoosi-intoleranssin voi myös tutkia helposti kotona SYNLABin uuden Testaakotona.fi-palvelun kautta. Voit tilata laktoosi-intoleranssikotitestin (49,90 €) täältä.

Laktoosi-intoleranssiin viittaavat oireet ovat usein samankaltaisia kuin toisessa yleisessä intoleranssissa, eli gluteeni-intoleranssissa (keliakia). Siitä voi lukea enemmän tästä.

Mitä saa syödä ja mitä ei?

Laktoosi-intoleranssissa tulee vähentää laktoosin määrää ruokavaliossa sairauden vaikeusasteen mukaan. Jos maito jätetään kokonaan pois ruokavaliosta, on tärkeä huolehtia, että tarpeelliset vitamiinit ja ravintoaineet saa muualta. Kalsiumia on myös maidottomissa ruoka-aineissa, joita laktoosi-intolerantikon onkin mahdollista nauttia kalsiumin saannin varmistamiseksi. Tällaisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi pähkinät, siemenet, pavut, parsakaali ja monet juurekset ja hedelmät. B12-vitamiinia saa esimerkiksi punaisesta lihasta.

Maidossa laktoosia on lähes 5 %. Hapatetuissa maitotuotteissa sitä on kuitenkin huomattavasti vähemmän, koska maitohappobakteerit käyttävät sen osittain maitohapoksi. Siksi laktoosi-intolerantikon onkin mahdollista nauttia pieniä määriä piimää, hapankermaa, kefiiriä, jogurttia, rahkaa ja juustoja (kovat juustot, kuten cheddar ja parmesaani).

Sen sijaan on syytä varoa joitakin ruoka-aineita, joita ei ole valmistettu maidosta mutta jotka voivat kuitenkin sisältää laktoosia, kuten leikkelemakkaroita, leivonnaisia ja muita vastaavia tuotteita. Lääketeollisuudessa laktoosia käytetään usein täyteaineena, minkä vuoksi intolerantikon tulee tarkistaa käyttämiensä lääkkeiden koostumus.

Saatavilla on paljon laktoosittomia tuotteita, joita intolerantikon on hyvä käyttää. Lisäksi apteekeista on saatavissa laktaasia sisältäviä kapseleita, joita voi käyttää silloin, kun nauttii laktoosia sisältävää ruokaa. Jotta keho saisi kaikki normaalisti maitotuotteista saatavat vitamiinit ja kivennäisaineet, ennen kaikkea päivittäisen kalsiumin, kannattaa neuvotella lääkärin kanssa mahdollisesta ravintolisien tarpeesta.

Virhe