Mikä aiheuttaa raudanpuuteanemiaa, mikä on rautavarasto ja mitä ferritiinillä on tekemistä tämän kaiken kanssa? Kysyimme hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Irma Matinlaurilta 10 yleistä rauta-arvoihin liittyvää kysymystä.
1. Miten raudanpuute oireilee?
Lievä raudanpuute ei aiheuta välttämättä mitään selkeitä oireita. Kohtalaisen tai vaikean raudanpuutteen oireina voi olla muun muassa väsymys, heikkous, pääsärky ja alentunut suorituskyky. Oireet eivät aina kuvasta raudanpuutteen vaikeusastetta.
2. Mikä on rautavarasto?
Rauta varastoituu tavallisesti ferritiininä kudoksiin (1, 2). Puhuttaessa rautavarastosta tarkoitetaan ferritiinin eli raudan varastoproteiinin määrää. Ferritiiniä esiintyy erityisesti maksassa, mutta myös muissa kudoksissa, mm. luuytimen ja pernan soluissa.
3. Mikä on hemoglobiini?
Hemoglobiini rakentuu globiini-nimisestä valkuaisesta ja siihen liittyneestä hemiyhdisteestä, jonka rakenteeseen kuuluu rauta. Veri saa punaisen värinsä hemoglobiinista ja sitä voidaan kutsua verenpunaksi.
4. Mikä on anemia?
Kun hemoglobiinipitoisuus laskee alle viitevälin, on kyseessä anemia. Aikuisen naisen viitearvojen mukainen hemoglobiinipitoisuus on 117–155 g/l ja miehen 134–167 g/l. Anemia ei ole itsenäinen sairaus vaan oire tai tila, joka voi johtua monesta eri syystä kuten raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon puutteesta, punasolujen lisääntyneestä hajoamisesta tai pitkäaikaissairaudesta kuten reumasta tai syövästä. Anemian syy on aina selvitettävä.
5. Mistä raudanpuute johtuu?
Raudanpuute on oire, joka johtuu siitä, että elimistön rautavarastot ovat ehtyneet liiallisen raudan menetyksen, liian vähäisen raudan saannin tai raudan imeytymishäiriön vuoksi (3). Esimerkiksi hyvin runsaat kuukautiset naisella voivat johtaa raudanpuuteanemiaan. Raudanpuutteen syy on aina selvitettävä.
6. Voiko raudanpuute olla piilevää?
Kyllä voi. Piilevällä raudanpuutteella tarkoitetaan tilaa, jossa varastorauta on vähentynyt, mutta siihen ei vielä liity anemiaa. Punasolujen uusiutumissyklistä johtuen raudanpuute voi olla piilevänä muutaman kuukauden ennen kuin se näkyy hemoglobiiniarvoissa. Tämän takia on siis mahdollista, että verikokeissa ferritiinitaso on huomattavastikin alle viitearvon, mutta hemoglobiini on vielä viitearvojen sisällä.
7. Miten rautavarastoa kerrytetään?
Rautavarastoa kerryttää raudan imeytyminen ravinnon raudasta. Rautarikkaita ruokia ovat mm. liha, sisäelimet, ruisleipä ja täysjyvävilja. Raudan imeytymistä parantaa C-vitamiinipitoiset ruoat ja juomat. Raudan imeytymistä puolestaan heikentää runsas maitotuotteiden käyttö.
8. Mitkä ovat raudan saantisuositukset?
Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 2014 suositusten mukaan rautaa tulisi saada 9 milligrammaa päivässä. Niiden, joiden kuukautiset ovat runsaat, tulisi saada rautaa ainakin 15 milligrammaa päivässä ja toisaalta päivittäiseksi raudantarpeeksi on esitetty myös 25mg (1).
9. Ketkä ovat riskiryhmässä raudanpuutteen suhteen?
Raudan tarve lisääntyy raskauden ja imetyksen aikana sekä lapsilla (4), murrosikäisillä ja urheilijoilla. Ruokavaliosta johtuvaa alentunutta raudansaantia voi esiintyä erityisruokavaliota noudattavilla tai maidon suurkuluttajilla.
10. Mistä tiedän, onko minulla raudanpuute tai anemia?
Sekä raudanpuutteen että anemian voi tunnistaa käymällä verikokeissa.
SYNLABin asiantuntijat ovat koonneet valmiin Anemiapaketin, jonka verikokeiden avulla voidaan tehdä kokonaisvaltainen katsaus elimistön hemoglobiini- ja punasolutasoista sekä niiden toiminnalle ja synteesille tärkeiden raudan, B12-vitamiinin ja folaatin pitoisuuksista. Verikokeeseen voi tulla myös ilman lääkärin lähetettä. Lue lisää anemiapaketista täällä ja varaa aika tutkimukseen.
Kirjallisuutta
1.Sinisalo M, Collin P. Raudanpuuteanemian syyt ja diagnostiikka. Suomen Lääkärilehti 2016;37:2251-4.
2.Ebeling F, Sinisalo M, Säily M ym. Raudanpuute ilman anemiaa. Suomen Lääkärilehti 2019;8:476-8.
3.Koskela K, Wuorela M. Vanhuksen raudanpuuteanemia. Suomen Lääkärilehti 2016;37:2257-60.
4.Lohi O, Arola M, Rajantie J. Lapsen raudanpuuteanemia. Suomen Lääkärilehti 2014;69:2873-6.