Liikunta ja urheilu vaikuttavat elimistöömme usealla tavalla, enimmäkseen positiivisesti. Urheilun hyviä puolia on, että liikuntaa harrastava voi paremmin ja sairauksien vastustuskyky kasvaa. Toisaalta urheiluharrastukseen liittyy myös riskejä, kuten lihasten ja sydämen ylirasitus sekä energian ja mineraaliaineiden vähentyminen.
Reagoidakseen ajoissa kehon muutoksiin ja terveysongelmiin aktiiviselle urheilijalle suositellaan verikokeissa käymistä kerran vuodessa. Myös urheilua aloittavan kannattaa tarkistaa terveytensä ja fyysisen rasitustasonsa.
Kokosimme 12 hyödyllistä koetta urheilijalle:
- Täydellinen verenkuva
on yleisimpiä verikokeita, jonka voi myös tehdä perhelääkärillä ja rasitustestin yhteydessä. Kokeen avulla saadaan selville hapen kuljetuskyky, immuunijärjestelmän tila, tulehdustila, taipumukset allergiaan ja että esiintyykö veri- tai pahanlaatuisia sairauksia.
- Hematokriittikoe
sisältyy yleensä täydelliseen verenkuvaan ja kertoo elimistön nestetasapainosta. Käytännössä hemotokriitti kuvastaa punasolujen osuutta verinäytteen tilavuudesta.
- Glukoosi eli verensokeri
on elimistön tärkein energialähde ja aineenvaihdunnan säätelijä. Koe kertoo aktiiviselle ihmiselle, onko ravinnosta saatujen hiilihydraattien määrä rasitukseen nähden tasapainossa vai ei. Korkeat arvot viittaavat sokeritautiin.
- Herkkä C-reaktiivinen proteiini (tunnetaan myös ”tulehdusmittarina”)
arvioi tulehdusarvojen lisäksi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sydäntautiriskejä arvioitaessa on suljettava pois tulehdusperäisten sairauksien esiintyminen samanaikaisesti, siksi koe suositellaan tehtävän täysin terveenä.
- Kreatiinikinaasi (CK)
kertoo, onko fyysinen rasitus voimien mukaista, aerobisen ja anaerobisen harjoittelun suhde keholle sopivaa sekä saako elimistöä lepoa riittävästi. Olennaisesti kohonneiden arvojen kohdalla koe toistetaan muutaman lepopäivän jälkeen, jotta nähdään viittaavat arvot ylirasitukseen tai lihasvaurioon vai luonnolliseen kohonneeseen arvoon.
- Virtsakoe
antaa kuvan munuaisten toiminnasta. Poikkeamat voivat viitata harjoitteluun, joka vaurioittaa lihaksia. Tehdessä kokeen yhdessä kreatiinikinaasin kanssa tulokset kertovat, onko harjoittelun rasituksen ja levon suhde elimistön kannalta tasapainossa.
- Aspartaattiaminotransferaasi (ASAT)–koe
arvioi urheilijan luustolihaksen kunnon. Arvon voimakas nousu voi viitata luustolihaksen sairauksiin. Tämä voi tapahtua myös onnettomuuden tai vahvan rasituksen, kuten kilpailun, takia. Korkeiden arvojen kohdalla tulisi tarkastaa rasituksen ja levon tasapaino sekä lisätä aerobisen harjoituksien määrää ja vähennettävä voimaharjoituksia. Mikäli tämä ei vaikuta arvoihin, on tutkittava maksavaurion mahdollisuutta.
- Kalsium (Ca)
on urheilijalle tärkeä mineraali. Kalsiumin puutos voi aiheuttaa osteoporoosia eli luiden haurastumista sekä kipuja ja kramppeja lihaksissa. Lisäksi oireita ovat hampaiden hajoaminen, ruoansulatushäiriöt, unettomuus ja sykkeen hidastumista.
- Magnesium (Mg)
on mineraali, joka osallistuu hiilihydraattien aineenvaihduntaan, proteiinien synteesiin sekä lihasten ja hermojen toimitaan. Magnesiumin puutos aiheuttaa lihasten heikkoutta ja suonenvetoja.
- Ferritiini
on elimistön rautavarastojen verikoe. Raudanpuutoksen oireita ovat väsymys, kalpea iho, limakalvojen ohentuminen, sydämen tykytys, yleinen heikotus, nivelkivut ja hauraat kynnet. Raudanpuutosta esiintyy kaikenikäisillä ja erityisesti naisilla. Liiallinen rautapitoisuus on myös vaarallista elimistölle, jolloin oireet muistuttavat puutosoireita, kuten allergiaoireita, maksa- ja haimavaurioita ja nivelkipuja.
- Kolesteroli
on tärkeä solukalvojen ainesosa sekä tarpeellinen aine steroidihormonien ja sukupuolihormonien synteesiin. Kolesterolin määrittely auttaa arvioimaan sydän- ja verisuonitautien riskiä. Yleiskolesterolin poikkeamissa on hyvä määritellä LDL- (huono kolesteroli) ja HDL-kolesterolin (hyvä kolesteroli) osuus.
- D-vitamiini
urheilun kannalta D-vitamiini on tarpeen luiden ja lihaksien lisäksi sydämen toiminnan ja verenpaineen säilymisen, veren hyytymisen ja hermojärjestelmän vakaan toiminnan kannalta. D-vitamiini auttaa antamaan lihaksille massaa, voimaa, reaktioaikaa, koordinointia ja kestävyyttä. Häiriöön viittaavat oireet ovat yleensä väsymys ja voimattomuus.