Ruokavalion muutoksissa saattaa helposti unohtua ravintoaineiden monipuolisuus ja olisikin tärkeää kiinnittää huomiota vitamiinien ja proteiinien riittävään saantiin. Kasvissyöjän ruokavalio ja vegaaniruokavalio vaativat suunnittelua ja seurantaa, sillä vitamiini- ja hivenainemäärät vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Puutteellinen ruokavalio voi oireilla väsymyksenä tai huimauksena sekä hengästymisenä ja sydämentykytyksenä.

Kasvissyöjän paketti antaa kattavan kuvan ruokavalion monipuolisuudesta. Tutkimuspakettiin sisältyvät verikokeet varmistavat, että saat ruoasta tarpeellisen määrän valkuaisaineita, rasvoja, hiilihydraatteja, rautaa sekä B12- ja D-vitamiineja. Kasvissyöjän paketin tulokset auttavat myös arvioimaan erilaisten terveysongelmien syntyyn liittyviä riskitekijöitä (esimerkiksi anemia ja sydän- ja verisuonisairaudet). Pakettiin sisältyy lisäksi rautavaraston eli ferritiinin mittaus. 

Kasvissyöjän pakettiin sisältyy 14 verikoetta: 

Perusverenkuva ja trombosyytit

Perusverenkuva eli PVK on tutkimus, jota voidaan käyttää eri tautien ja sairauksien toteamisessa ja seurannassa. PVK sisältää osatutkimuksina hemoglobiini pitoisuuden sekä verisolujen pitoisuuksien määritykset.

Paastoplasman glukoosi

Paastoplasman glukoosi eli paastosokeri tutkitaan diabetes eli sokeritautiepäillyissä.

Glykohemoglobiini (HbA1c)

HbA1c-arvo kertoo glukoosin pitkäaikaisen pitoisuuden veressä.

Proteiini

Kertoo elimistön proteiinin määrän. Proteiineilla on tärkeä tehtävä suonensisäisen osmoottisen paineen kannalta. Matalat arvot voivat kieliä mm. aliravitsemuksesta.

Kreatiniini + glomerulusten suodattamisnopeus (eGFR)

Kuvastaa munuaisten toimintaa.

Urea

Urea heijastaa ravinnosta saatavan proteiinin määrää sekä elimistön aineenvaihdunnan tilannetta. Urea on proteiinien aineenvaihdunnan seurauksesta syntynyttä kuona-ainetta. Urea on elimistölle hyödytöntä, joten urean liiallinen kertyminen kehoon voi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä.

Kokonaiskolesteroli

Kokonaiskolesterolitutkimuksessa mitataan kaikki plasmasta löytyvä kolesteroli. Tutkimuksessa ei eritellä hyvää tai pahaa kolesterolia.

LDL-kolesteroli

LDL-kolesterolia kutsutaan ns. ”huonoksi kolesteroliksi”.  Ravinnosta saatavat eläinperäiset ja kovat rasvat nostavat veren LDL- pitoisuutta.

HDL-kolesteroli

HDL-kolesterolilla tarkoitetaan korkean tiheyden lipoproteiineja, eli se on niin sanottua ”hyvää kolesterolia”. HDL-kolesteroli auttaa kolesterolin kuljettamisessa kudoksista maksaan.

Triglyseridit

Triglyseridit toimivat elimistössä energian lähteenä käytettävinä rasvoina, joiden liiallinen määrä veressä kertyy rasvakudokseen.

Ferritiini

Ferritiiniä sanotaan yleisesti varastoraudaksi eli raudan varastoproteiiniksi. Ferritiinin mittaus soveltuu elimistön omien rautavarastojen selvittämiseen ja raudan puuteanemioiden seurantaan.

B12-vitamiini, aktiivinen

B12-vitamiinia saadaan eläinperäisistä ravinnosta kuten maksa-, liha- ja maitotuotteista. Tutkimus on ensisijainen erityisesti B12-vitamiinin puutetta epäitäessä ja vitamiinihoidon tehon arvioimisessa.

Folaatti

Folaatti on toiselta nimeltään B9- vitamiini, joka varastoituu maksaan. B9-vitamiinia saa ravinnosta esimerkiksi syömällä tuoreita kasviksia ja marjoja. Folaattia tarvitaan mm. DNA eli nukleiinihappojen valmistamiseen ja aivojen aineenvaihduntaan.

D-vitamiini

D-vitamiinin määrityksellä voidaan selvittää mahdollista D-vitamiinin puutostilaa sekä häiriöitä kalsiumin aineenvaihdunnassa. D-vitamiinia saadaan ravinnosta ja sitä muodostuu ihossa auringon UV-valon vaikutuksesta. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa mm. väsymystä.