Kaikki sairaudet eivät näy ulospäin. Tästä muistuttaa tällä viikolla vietetty IBD-viikko, jolla halutaan lisätä tietoisuutta tulehduksellisesta suolistosairaudesta eli IBD:stä.
IBD on yleistynyt Suomessa – sairastuneita on jo lähes 50 000. Uusia IBD-tapauksia diagnosoidaan Suomessa yli 2 000 vuosittain. Parantunut diagnostiikka selittää taudin määrän kasvun vain osittain.
–Tauti ei näy päälle. Vierestä katsova ei välttämättä lainkaan näe, kuinka tauti voi olla kantajalleen raskas taakka. Yleistä tietoisuutta ja ymmärrystä tarvitaan lisää, sanoo SYNLABin asiantuntijalääkäri Risto Laitila.
Geenit ja ruokavalio vaikuttavat
IBD:n syntyä ei pystytä täysin selittämään, ja syitä sairastumiseen voi olla monia. Yhdeksi varmaksi taustatekijäksi on todettu perinnöllinen herkkyys. Myös ruokavaliolla on merkitystä, mutta genetiikka tai ruokavalio ei yksin selitä sairastumista.
Muita epäiltyjä syitä taudin ilmenemiseen on antibioottien käyttö. Lisäksi IBD:n ja D-vitamiinin välillä on huomattu mahdollinen yhteys: matala D-vitamiinitaso voi altistaa sairaudelle. Elinympäristön liiallinen hygienia ja sen vaikutus suoliston bakteeri- ja eliöstökoostumukseen voi olla yksi tekijä. On esitetty, että suolistoloisten puute voi olla yksi tärkeä suolen luonnollista vastustuskykyä muuttava tekijä. Kun loisia ei ole, immuunipuolustus kääntyy suolen limakalvorakenteita vastaan.
–Koska tautia on enemmän länsimaissa, jokin länsimaiseen elämäntapaan liittyvä IBD:lle altistava tekijä tai tekijävyyhti lienee olemassa, arvioi Laitila.
Koska IBD:n synty on monimutkainen tapahtuma, taudilta on vaikeaa suojautua. Jos lähiomaisella on IBD, voi aavistella olevansa geneettisesti herkkä taudille. Tällöin on hyvä mitata D-vitamiiniarvot.
Kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma auttaa sairauden hoidossa
Taudinkuva vaihtelee riippuen sairauden muodosta ja vaikeusasteesta. Tulehduksellisista suolistosairauksista vakavimmat ovat krooniset sairaudet Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus.
Sairaudet voivat johtaa suolileikkauksiin tai olla vaarallisiakin. Haavaista paksusuolitulehdusta voidaan joutua seuraamaan tähystyksin ja koepaloin, jotta voidaan tarkkailla limakalvosolujen syöpään viittaavia muutoksia. Erikoispiirteenä ja lisäkuormana IBD-potilaalla voi olla suoliston ulkopuolisia oireita, kuten selkärangan ja raajojen niveltulehduksia sekä silmätulehduksia.
IBD:hen sairastunut potilas hakeutuu lääkäriin tavallisesti jo jonkin aikaa kestäneen ripulin ja vatsakipujen takia. Henkilö tuntee itsensä sairaaksi, ja esimerkiksi haavaisen paksusuolitulehduksen kohdalla voi ilmetä pientä lämpöä ja veristä ripulia. Pitkittynyt ripuli on jo itsessään riittävä syy ottaa yhteys lääkäriin.
–Meillä terveydenhuollon ammattilaisilla on vielä parantamisen varaa IBD-potilaiden hoidossa. Jokaiselle potilaalle pitäisi laatia kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma, joka kattaa lisäksi lääkkeettömän hoidon ruokavalioineen, Laitila sanoo.
IBD-viikkoa vietettiin 1.–7.12.2017. Tutustu kampanjaan tarkemmin täällä.
Aiheen tiimoilta kannattaa tutustua myös Crohn ja Colitis ry:n tuottamiin oppaisiin, josta saa vinkkejä suolistoystävälliseen ruokavalioon ja muutakin arvokasta tietoa.