Noin neljännes suomalaisista kärsii laktoosi-intoleranssista, osa tietämättään. Ruuansulatusvaivat häiritsevät usein päivittäistä elämää. Mikä aiheuttaa laktoosiyliherkkyyden ja miten oikealla ruokavaliolla voi vähentää oireita? Kysymyksiin vastaa SYNLABin lääkäri Tommi Vaskivuo. Vaskivuo on lääketieteen tohtori, kliinisen kemian erikoislääkäri ja dosentti.
Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu?
Laktoosi eli maitosokeri sulatetaan ruoansulatuksessa laktaasientsyymin toimesta. Laktoosi-intoleranssissa laktaasientsyymin määrä on vähentynyt. Yleensä laktaasientsyymiä muodostuu koko elämän ajan. Laktaasi imeytyy sikiön suolistoon jo ennen syntymää, ja sen aktiivisuus on kaikkein suurin imeväisikäisillä, kun maito on kasvun kannalta tärkein ruoka-aine. Kun lapsen ravintoon lisätään muitakin ruokia, entsyymin aktiivisuus vähenee. Entsyymin aktiivisuus laskee myös iän myötä.
Mitä kehossa tapahtuu, kun se ei siedä laktoosia?
Maito sisältää maitosokeria eli laktoosia, jota laktaasientsyymi hajottaa ihmisen ruoansulatuskanavissa. Laktoosiyliherkkyys on aineenvaihdunnan häiriö, jossa elimistö ei enää pysty sulattamaan maitosokeria laktaasientsyymin vähäisyyden vuoksi. Tällöin laktoosi jää ruoansulatuksessa hajottamatta eikä pysty imeytymään. Imeytymätön laktoosi kulkeutuu ruoansulatuksen mukana paksusuoleen, jossa se hajoaa paksusuolen mikroflooran avulla. Tämän tapahtuman yhteydessä syntyvät kaasut ja hapot ärsyttävät suolistoa ja aiheuttavat epämukavuuden tunnetta.
Millaisia oireita laktoosi-intoleranssi aiheuttaa?
Sairaus ilmenee eri tavoin ilmavaivoina ja lievänä vatsakipuna sekä vatsan turpoamisena, kramppeina ja ripulina. Laktoosi-intoleranssi voi ilmentyä osittaisena, jolloin ihminen pystyy syömään vähäisiä määriä maitosokeria sisältäviä tuotteita. Laktaasiaktiivisuuden ollessa alhainen ihmiset sietävät maitotuotteita eri tavoin.
Onko maitoyliherkkyys perinnöllistä?
Primaarilla laktoosi-intoleranssilla tarkoitetaan geneettisesti perittävää häiriötä, joka alkaa tavallisesti 5–20 ikävuoden välillä. Tällöin laktaasin tuotantoa koodaava geeni on aktiivinen ainoastaan ensimmäisten ikävuosien aikana. Sen jälkeen laktaasin taso laskee, ja samalla vähenee kyky sulattaa suurempia määriä maitotuotteita. Tämä on kaikkein yleisin laktoosi-intoleranssin tyyppi. Suomessa esiintyy primaaria laktoosi-intoleranssia noin 20–30 %:lla väestöstä.
Sekundaarinen laktoosiyliherkkyys johtuu ohutsuolen väliaikaisesta vauriosta tai ruoansulatuskanavan sairaudesta, kuten keliakiasta eli gluteeniyliherkkyydestä, Crohnin taudista tai ärtyneen suolen syndroomasta.
Miten laktoosiyliherkkyys diagnosoidaan?
Laktoosiyliherkkyys voidaan aavistaa jo oireiden perusteella. Koska laktoosiyliherkkyyden ilmetessä on ruoasta vähennettävä laktoosia sisältäviä maitotuotteita ja ruokavaliota noudatettava koko elämän ajan, on tärkeää tietää, että kyse on juuri tästä taudista. Tauti voidaan diagnosoida täsmällisesti verikokeilla.
Geneettinen tutkimus primaarin laktoosiyliherkkyyden tai sietämisen toteamiseksi osoittaa, onko ihmisellä alttius laktaasin alhaiseen aktiivisuuteen. Laktaasin todellisesta aktiivisuudesta tai puutteesta ohutsuolessa kertoo laktoosin imeytymiskoe, jonka pohjalta voidaan arvioida elimistön todellinen kyky käsitellä laktoosia.
Millaista ruokavaliota kannattaa suosia?
Laktoosi-intoleranssin oireita voi vähentää oikealla ruokavaliolla. Laktoosia on vähennettävä ruokavaliossa, mutta samalla on tärkeää, että turvataan riittävä kalsiumin saanti. Maidon sisältämä kalsium on tärkeää kaikenikäisille, ja se auttaa välttämään useita sairauksia. Kalsiumin imeytymistä lisää erityisesti D-vitamiini, jonka määrä voidaan tarkastaa verikokeella. Kalsiumia on myös maidottomissa tuotteissa, kuten pähkinöissä, pavuissa, parsakaalissa ja muissa kasviksissa ja hedelmissä, joita kannattaa syödä.
Maitoa sisältävistä ruoka-aineista tulisi suosia hapanmaitotuotteita, joissa osa laktoosista on muuttunut maitohapoksi. Erityisen hyviä ovat probioottisia bakteereita sisältävät ruoka-aineet, koska osa bakteereista hylkii laktaasientsyymiä. Maitohappobakteerit muuttavat laktoosin maitohapoksi, eikä syntyvä hapanmaito enää sisällä laktoosia. Siksi on mahdollista nauttia vähäisiä määriä hapatettuja maitotuotteita, kuten piimää, hapankermaa, jogurttia, rahkaa ja juustoja. Laktoosiyliherkän tulisi luopua maidosta, maitosuklaasta, jäätelöstä ja maitojauheesta valmistetuista tuotteista.
Kaupoista löytyy nykyään runsaasti laktoosittomia tuotteita. Apteekeissa on myynnissä myös laktaasia sisältäviä kapseleita, joita voidaan nauttia yhdessä maitosokeria sisältävän ruoan kanssa. Jotkut ruoka-aineet, kuten keittomakkarat ja vaalea leipä, voivat sisältää maitosokeria, vaikka niitä ei ole valmistettu maidosta. Laktoosia käytetään usein lääketeollisuuden täyteaineena, minkä vuoksi laktoosiyliherkän kannattaa tutkia myös käytettävien lääkkeiden koostumus.