Uutiset

Kilpirauhasen toimintahäiriöt näkyvät hermostuneisuutena ja unihäiriöinä

Hermostuneisuus ja unihäiriöt voivat olla oireita kilpirauhasen toimintahäiriöistä. Niiden huomiotta jättäminen voi johtaa sydän- ja verisuonitauteihin, anemiaan, osteoporoosiin tai muihin sairauksiin. Kilpirauhastauteja esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä.

Kilpirauhanen on kaulan etuosassa sijaitseva perhosen muotoinen elin, joka tuottaa elimistössä aineenvaihduntaa kontrolloivia hormoneja – tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3), jotka kulkeutuvat vereen ja veren kautta edelleen kehon soluihin. Kilpirauhasen hormonit ovat erittäin tärkeitä proteiinin, hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihdunnalle sekä sikiön kehitykselle, kasvulle ja monille ihmisen kehon toiminnoille.

Stressi ja ylijännitystila voivat vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan ja johtaa toimintahäiriön syntymiseen. Kilpirauhasen toimintahäiriöitä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta ja liikatoiminta. Vajaatoiminnossa eli hypotyreoosissa kilpirauhanen tuottaa liian vähän hormoneja. Sitä vastoin liikatoiminnossa eli hypertyreoosissa kilpirauhanen tuottaa liian paljon hormoneja.

Erilaisia oireita

Hypotyreoosissa elimistön aineenvaihdunta hidastuu, lämmöntuotanto vähenee sekä ruokahalu ja kylmänsietokyky huonontuvat. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet voivat näkyä heikkoutena, voimattomuutena ja väsymyksenä. Lisäksi oireita voi olla kuiva ja karhea iho, turvonneet silmäluomet, hiusten karheus, muistihäiriöt, ummetus sekä kehon painonnousu. Naisilla voi esiintyä kuukautiskierron häiriöitä, ongelmia raskaaksi tulemisessa ja keskenmenoja. Yleisin hypotyreoosin syy on kilpirauhasen autoimmuunitauti (autoimmuunityreoidiitti), jolloin kilpirauhastulehduksen on aiheuttanut ihmisen oma immuunijärjestelmä.

Kun kilpirauhanen toimii liian aktiivisesti, vereen pääsee liian paljon hormoneja ja syntyy hypertyreoosi eli kilpirauhasen liikatoiminta. Tällöin aineenvaihdunta nopeutuu ja lämmönsietokyky huonontuu. Ihminen pukeutuu mieluummin kevyesti ja oleskelee viileässä ympäristössä. Selviä oireita ovat hermostuneisuus (itkuisuus), ärsyyntyneisyys ja emotionaalinen tasapainottomuus. Tavallisesti esiintyy myös kehon painon alenemista, kasvanutta ruokahalua, sydämen tykytystä, ”sisäistä värinää” sekä lihasten heikkoutta. Kädet ovat lämpimät ja kosteat, hiukset ovat ohuet ja hauraat.

Aivolisäke hallinnoi kilpirauhasen hormonien tasapainoa

Kilpirauhasen hormonien synteesiin ja normaaliin toimintaan tarvitaan hivenaine jodia, jota ihminen saa enimmäkseen ruoasta ja pohjavedestä. Kilpirauhashormonien toimintaa säätelee aivolisäke eli hypofyysi, joka tuottaa kilpirauhasen hormonien tasapainoa tiukasti kontrolloivaa ja kilpirauhasta stimuloivaa hormonia (TSH).

Kun tyroksiinin ja trijodityroniinin taso veressä on liian alhainen, vapauttaa hypofyysi enemmän TSH:ta, mikä puolestaan panee kilpirauhasen tuottamaan enemmän hormoneja. Kun tyroksiinin ja trijodityroniinin taso veressä on liian korkea, vapauttaa hypofyysi vähemmän TSH:ta, minkä seurauksena kilpirauhashormonien tuotanto hidastuu.

Mikäli haluaa tarkistuttaa kilpirauhasen toiminnan tai epäilet kilpirauhasen toimintahäiriötä, on ensimmäinen verikoe TSH. TSH-verikoe onkin kilpirauhasen tutkimisen tärkein laboratoriokoe.

Virhe