Suomalaisella rallicrossin ykkösnimellä Niclas Grönholmilla ja suomalaistenniksen huippupelaajalla Patrik Niklas-Salmisella kisaohjelma on koronan vuoksi elänyt tavallista enemmän. Urheilu vie molemmat kuitenkin usein ulkomaille, joten aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle on vähän. Siksi terveydestä huolehtiminen pitää nähdä erillisten temppujen sijaan jokapäiväisinä valintoina.

Urheilijalle keho on työkalu, joten jokapäiväiset valinnat vaikuttavat siihen, millaisessa iskussa kisahetkellä ollaan. Toisaalta oma terveys on koko ajan koetuksella, sillä urheilija venyttää jatkuvasti fysiikkaansa äärimmilleen, on altis loukkaantumiselle ja ylirasitukselle. Vanha sanonta kuuluukin, ettei urheilija tervettä päivää näe. Onko se niin?

”Urheilijan, kuten kenen tahansa muunkin, terveyden perusta rakennetaan perusasioista: syödään, liikutaan ja nukutaan hyvin ja riittävästi. Silti aina ei voi tietää, mikä on riittävästi. Kaikki ei näy päältä eikä pelkkä oman olon kuuntelu riitä: kaikki asiat eivät oireile tuntemuksina tai kipuina. Ja tieto voi auttaa tekemään oikeanlaisia ratkaisuja oman hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi”, Niclas toteaa.

Molemmat urheilijat ovat mukana SYNLABin vuoden mittaisessa yhteistyössä, johon sisältyy kattavan laboratoriotestikokonaisuuden tekeminen urheilijoille.

”Olen käynyt aiemminkin muutamia kertoja selvittämässä veriarvojani. Haluan tietää, missä mennään, sillä siten voin pyrkiä vaikuttamaan terveyteeni ruokavalioon liittyvien valintojen kautta, Patrik toteaa.

Fiksu mies ennakoi

Molemmat huippu-urheilijat myöntävät, että kiinnostus omaan terveyteen on ammatinvalintakysymys.

”Urheilijalle koko ammatti perustuu siihen, että kroppa toimii ja se toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta kyllä tavallisen mattimeikäläisenkin kannattaa olla kiinnostunut terveydestään. Fiksumpaahan se on pitää huolta itsestään niin, ettei ongelmia edes tulisi”, Niclas kertoo.

”Mutta ei terveydestäkään voi stressiä ottaa. Itselläni on parannettavaa erityisesti syömisessä. Se näkyi laboratoriotuloksissakin vitamiinien suhteen. Täytyy tehdä ryhtiliike. Vitamiinipurkit ovat olleet hommattuna, mutta olen napsinut niitä vähän satunnaisesti. Olen testien jälkeen taas aloittanut niiden säännöllisen syömisen”, hän jatkaa.

”On fiksua pitää itsestään huolta ennakoivasti. Parempi selvittää, tehdä korjausliikkeitä ajoissa eikä päästää tilannetta siihen pisteeseen, että on jo sairas”, Patrik jatkaa.

Laboratoriotesteissä on sekä Niclaksen että Patrikin mukaan se hyvä puoli, että niistä on hyötyä, vaikkei mitään erityistä tuloksista löytyisikään. Esimerkiksi Patrikin hemoglobiini oli 147 g/l eli täysin viitearvoissa, sillä aikuisen miehen normaali hemoglobiinin viitearvo on 134–167 g/l. Hemoglobiini tarkoittaa verenpunaa, joka on punasolujen hapensitojaproteiini. Se sitoo hapen keuhkoista ja luovuttaa sitä kudoksien käyttöön.

”Kyllä se tuo itselle rauhan, tiedän, että asiat ovat kunnossa. Testituloksissa ei ollut mitään yllättävää tai huolestuttavaa, sekin on rauhoittava tieto”, Patrik naurahtaa.

”Helppo, nopea kokemus. Ystävällinen palvelu, eikä tarvinnut pelätä”, molemmat totesivat testin jälkeen.

Tutustu SYNLABin palveluihin ja selvitä, mitä sinulle oikeasti kuuluu, sillä se on tärkeintä tietoa.