Verensokeri kannattaa tutkia, jos tuntee usein heikotusta, nälkää tai janoa, sillä nämä voivat olla merkki korkeasta tai alhaisesta verensokerista. Sokeritutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, onko omia elintapoja syytä muuttaa verensokerin kannalta terveellisemmiksi. Säännöllinen ateriarytmi, sopivat annoskoot, nopeiden hiilihydraattien ja sokerin vähentäminen sekä runsaskuituisten ruokien lisääminen auttavat pitämään verensokeria tasaisempana. Verensokeri vaikuttaa yleisvointiin ja vireyteen, lihasten ja aivojen toimintaan ja nälän tunteeseen. Sokeri on energiaravintoaine, jota keho käyttää polttoaineenaan. Niin lihakset kuin aivotkin tarvitsevat glukoosia toimiakseen. 

Pitkävaikutteinen verensokeri, glykohemoglobiini (HbA1c) antaa hyvän kuvan elimistön pidempiaikaisesta sokeritasapainosta. Kun halutaan seurata päivittäistä arvoa, tutkitaan myös paastoplasman glukoosi (fP-Gluk), joka vaatii paaston ennen näytteenottoa. 

Pitkäaikainen sokeriarvo B-HbA1c ilmaisee verensokerin keskiarvon edeltävien noin 6–8 viikon ajalta. Yksittäinen verensokerin heilahdus ei vaikuta juurikaan tulokseen, vaan kyseessä on keskiarvo. Paastoplasman glukoosi fP-Gluk eli paastoverensokeri kertoo verensokerin juuri näytteenottohetkellä.  

Sokeritasapainon tutkimuspakettiin sisältyy 2 tutkimusta: