Uutiset

Säteilylaki on muuttunut

Uusi säteilylaki (859/2018) sekä siihen keskeisesti liittyvät asetukset (1034/2018) ja 1044/2018) tulivat voimaan joulukuussa 2018.

Säteilytoiminnan yleiset periaatteet ovat myös voimaan tulleen lainsäädännön puitteissa 1) oikeutusperiaate, mikä tarkoittaa, että säteilytoiminnasta saavutettava kokonaishyöty on oltava suurempi kuin siitä aiheutuvat haitat; 2) optimointiperiaate, mikä tarkoittaa, että säteilyaltistus on rajoitettava vain välttämättömän tutkimus- tai hoitotuloksen saavuttamiseksi; sekä 3) yksilönsuojaperiaate, mikä tarkoittaa, että työntekijän sekä väestön yksilön säteilyannoksen määrä on rajattu ja on edelleen 1mSv vuodessa.

Lääketieteellisen altistuksen oikeutuksen arvioimisessa on punnittava säteilyn käytöstä odotettavissa olevaa hyötyä sekä näistä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Keskeistä uuden lainsäädännön puitteissa on erityisen kirjallisen perustelun laatiminen, mikäli säteilyä ollaan aikeissa kohdistaa oireettomaan henkilöön eikä kyse ole seulontaohjelmasta.

Lähetteen antavan lääkärin on huolehdittava, että ennen tutkimuksen toteuttamista lääkäri on hankkinut olennaisen tiedon aikaisemmista tutkimuksista sekä kirjaa lähetteeseen säteilysuojelun optimointiin tarvittavat tiedot mukaan lukien tutkimusindikaation. Lääkärin on myös annettava säteilylle altistettavalle henkilölle tiedon tutkimuksen hyödyistä ja säteilyaltistuksen aiheuttamasta mahdollisesta terveyshaitasta. Lisäksi lääkärin on aina arvioitava myös muita vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä, joissa tutkittava ei altistu ionisoivalle säteilylle. Näitä tutkimusmenetelmiä ovat mm. magneettitutkimus ja ultraäänitutkimus.

Lue lisää uudesta säteilylainsäädännöstä STUK:n sivuilta:

https://www.stuk.fi/saannosto/sateilylainsaadannon-uudistus

Virhe