Olemmeko fiksumpia kuin virukset?

Vaikka koronavirusta ei luokitella varsinaiseksi eläväksi olioksi, se lisääntyy, muuntuu ja osaa jopa etsiä virheitä. Meillä ihmisillä on kuitenkin taito pysäyttää sen kulku.

Maapallolla jokainen lisääntymään kykenevä laji tähtää pohjimmiltaan samaan tavoitteeseen: lisääntymiseen. Tätä yksinkertaista elämänkaavaa noudattavat myös virukset, joista ihmiskuntaa tällä hetkellä laajimmin koettelee koronavirus SARS-CoV-2.

Käytännössä koronavirus on proteiinikuoressa oleva perintöaines RNA:n palanen, joka lisääntyy elävien solujen sisällä. Me ihmiset olemme olleet tälle virukselle ilmeisen oivia isäntiä jo yli vuoden ajan. Viruksen muuntuminen tartuttavammaksi huolestuttaa monia.

– Viruksille on luonteenomaista, että ne muuntuvat koko ajan. Kun virus kopioituu isäntäsolussa, syntyy aina satunnaisia mutaatioita, sillä prosessi on herkkä virheille. Suurimmalla osalla mutaatioista ei ole merkitystä, mutta ne mutaatiot, jotka jollain tavoin suosivat lisääntymistä, saavat helpommin jalansijaa, kertoo lääketieteellinen johtaja Sohvi Hörkkö SYNLABista.

Virukselle hyödyllisiä ovat esimerkiksi mutaatiot, joiden avulla virus pääsee paremmin sisään isäntäsoluun. Luonnollinen valinta ohjaa myös sitä, että virukselle vahingolliset, lisääntymistä haittaavat mutaatiot poistuvat.

Koronavirus suorittaa oikolukua

Koronavirus SARS-CoV-2 on hieman erilainen verrattuna moniin muihin RNA-viruksiin. Se on isokokoisempi, noin 30 kiloemästä, kun keskimäärin RNA-virukset ovat noin 15 kiloemäksen kokoisia.

– Suuremman koon saattaa selittää tietynlainen oikolukukoneisto, jolla se pystyy hiukan korjaamaan kopioinnissaan tulleita virheitä, Hörkkö kuvailee.

Koronavirus ei näyttäisi vielä tällä hetkellä muuntuvan niin herkästi kuin esimerkiksi influenssavirus, mutta silti kansainvälisesti on löydetty jo tuhansia erilaisia SARS CoV-2 -viruskantoja. Muuntumista on seurattu laboratorioissa herkeämättä pandemian alusta asti.

– Maailmalla on useita isoja laboratorioita, jotka eivät tee muuta kuin sekvensoivat ja seuraavat SARS-CoV-2-kantoja ja niissä ilmeneviä mutaatioita, Sohvi Hörkkö kertoo.

Monille jo tuttu, nenä-nielunäytteeseen perustuva koronavirustesti analysoidaan SYNLABin Kivihaan keskuslaboratoriossa Helsingissä monistamalla viruksen kolmea geeniä.

– Jos virus muuntuu paljon, se voi myös muuntua jonkin näiden kolmen geenin kohdalta. Englannin koronavirusvariantissa yksi geeneistä ei enää monistu muuntumisen vuoksi. Koronavirusta täytyy seurata herkeämättä, jotta sen muuntelussa pysytään mukana, Hörkkö sanoo.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla leviävästä elinvoimaisesta brittivariantista tiedetään, että se leviää herkemmin kuin ensimmäisenä tunnistettu, Wuhanista lähtenyt viruskanta. Muuntuneen viruksen toimintaominaisuuksissa on siis tapahtunut jotain merkittävää muutosta.

– Englannin, Etelä-Afrikan ja Brasilian varianttien pintaproteiinissa, jota virus käyttää mennessään isäntäsoluun, on todettu mutaatioita. Ne todennäköisesti selittävät viruksen kyvyn tarttua aiempaa tehokkaammin isännästä toiseen.

Potku liikkuvaan maaliin?

Rokote tulee pysäyttämään koronaviruksen voittokulun – aivan kuten se on pysäyttänyt lukuisten muidenkin vakavia sairauksia aiheuttavien virusten matkanteon. Rokotteet ovat ihmiskunnan vanhimpia lääketieteellisiä hoitokeinoja, niiden avulla on onnistuttu muuttamaan tautien kulkua jo 1800-luvulta, isorokon torjunnan alkuajoilta. Rokotteen avulla ihminen kohtaa viruksen hallitusti.

– Olen iloinen, ylpeä ja hämmästynytkin siitä, miten nopeasti koronarokotteet saatiin kehitettyä. Yhteinen tahto on ollut vahva.

Rokotteen kehittäminen muuntuvaan virukseen muistuttaa pallon potkimista liikkuvaan maaliin: kun riittävä määrä ihmisiä on kohdannut viruksen ja saanut puolustuskykyä, muunteleva virus yrittää löytää muotoja, joilla se pyrkii ohittamaan immuunivasteen. Kuinka siis pystymme suojautumaan, jos koronavirus jatkaa muuntumistaan?

Hörkkö muistuttaa, ettei esimerkiksi influenssarokotteen ja kulloinkin kiertävän viruskannan välille saada useinkaan täydellistä osumaa.

– Immunologina henkilökohtainen näkemykseni kuitenkin on, että ottamalla joka vuosi influenssarokotteen immuunijärjestelmää herätellään tämän tyyppiseen virukseen ja syntyneiden vasta-aineiden kirjo antaa tietynlaista puskuria virusta vastaan. Immuunijärjestelmä ei siis aloita nollasta kohdatessaan viruksen.

Jokainen ihmishenki on korvaamaton

Immunologian professori Hörkkö kertoo itse sairastaneensa lapsena tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon, joihin ei ollut nykyistä kolmoisrokotetta. Tuhkarokko on herkästi leviävä tauti, johon lähes koko Hörkön ikäluokka sairastui.

– Jälkitaudit olivat kurjia ja lapsia myös kuoli tuhkarokkoon. Lääkärinä ajattelen, että jokainen ihmishenki on korvaamaton, siksi rokotukset ovat tärkeitä.

Tutkimuksista tiedetään, että koronarokote suojaa sairastumasta vakavampiin tautimuotoihin, todennäköisesti sitä kautta rokote estää myös monta kuolemaa. Kaikki eivät voi kuitenkaan ottaa rokotetta terveyssyistä.

– Yhdessä eli laumana me voimme suojella muutamia immuunipuutteisia rokottamattomia yksilöitä, kuten esimerkiksi syöpähoidossa olevia henkilöitä. Virus etsii aina parhaan mahdollisen keinon edetä ja meistä on kiinni, miten se onnistuu.

Kun koronavirus SARS-CoV-2 on saatu taltutettua niin, ettei sen aiheuttamaan tautiin enää kuolla tai sairastuta vakavasti, voimme alkaa miettiä, pyritäänkö viruksesta kokonaan eroon vai voiko se jäädä kiertämään muiden flunssavirusten lailla.

Sohvi Hörkkö luottaa siihen, että pandemia siirtyy kohta historiaan.

– Koronaviruksen vastaista työtä on tehty globaalisti hyvin. Olemme hienosti näyttäneet yhteisen voimamme tällaisen uhan edessä.

Lisätiedot:

SYNLAB Suomi Oy
Sohvi Hörkkö, lääketieteellinen johtaja
sähköposti: sohvi.horkko@synlab.fi, gsm: 044 709 5860