Moni suomalainen herää keskellä yötä siihen, että kumppani tönii kääntämään kylkeä häiritsevän kuorsauksen tai hengityskatkosten vuoksi. Kuorsaus on yllättävän yleistä. Esimerkiksi keski-ikäisistä miehistä 10–15 prosenttia kuorsaa asennosta riippumatta. Vaikka kuorsaus on usein häiritsevää, se ei aina ole terveydelle vaarallista. Kuorsaukseen saattaa kuitenkin liittyä uniapnea, joka on terveydelle haitallinen ja jopa hengenvaarallinen vaiva.

Uniapnean haitat ovat nousseet viime vuosina julkisuuteen, niinpä moni on havahtunut pohtimaan oman tai kumppanin oireita.

”Jos uniapnea mietityttää, kannattaa asia selvittää. Yöpolygrafialaitteen eli ns. uniapneatutkimuslaitteen avulla saa selville, onko kyseessä uniapnea ja miten vakava vaiva on. Laitteen keräämän tiedon perusteella keuhkotautien erikoislääkäri antaa lausunnon, joka sisältää hoitoehdotuksen tai suosituksen mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Turha siis valvoa murehtien tai kuorsauksesta kärsien, kun jo yhdessä yössä saa tietoa, joka auttaa eteenpäin”, toteaa laboratorioasiantuntija Outi Hakamo SYNLABista.

SYNLABilta voi vuokrata yöpolygrafialaitteen kotiinsa vuorokauden ajaksi. Tutkimuslaitteita on saatavilla useammalla paikkakunnalla: Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kouvolassa, Jyväskylässä ja Oulussa. Tutkimukseen pääsee joko lääkärin lähetteellä tai ilman.

”Uniapnea selvästi huolestuttaa suomalaisia, sillä laitteet ovat olleet alusta lähtien kovassa käytössä. Usein ihmiset ovat tietoisia kuorsauksestaan ja mahdollisista hengityskatkoksistaan, ja osaavat epäillä, että taustalla saattaa olla uniapneaa”, Hakamo toteaa.

Kenellä tahansa voi olla uniapnea

Uniapneassa on kysymys unenaikaisista hengityshäiriöistä. Oireet aiheutuvat hengitysteiden tukkeutumisesta joko osittain tai kokonaan. Hengityskatkosten takia unen rakenne rikkoutuu, eikä uni enää palauta ja virkistä niin kuin pitäisi.

”Uniapneassa kehon fysiologiset toiminnot häiriintyvät, minkä vuoksi uniapnea vaikuttaa myös muiden sairauksien syntyyn tai voi pahentaa niitä. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa verenpainetauti, sydämen rytmihäiriöt, masennus ja 2. tyypin diabetes”, Hakamo luettelee.

Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino. Riskiä lisäävät myös rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä isokokoiset nielurisat.  

”Uniapnea ei katso ikää, sukupuolta tai ruumiinrakennetta. Jotkin uniapnean oireet on mahdollista havaita itse, mutta joitakin on vaikea huomata ilman mittausta. Kenellä tahansa voi olla uniapnea, eikä sitä välttämättä tiedä itse. Usein tutkimukseen hakeudutaan, kun läheinen huomaa yölliset hengityskatkokset”, kertoo Hakamo. 

Jos kukaan ei ole huomauttanut kuorsaamisesta, voi itse epäillä uniapneaa, jos kärsii esimerkiksi väsymyksestä, aamupäänsärystä, ärtyneisyydestä, keskittymiskyvyn puutteesta, muistihäiriöistä, suun kuivumisesta tai toisaalta kuolaamisesta öisin.

”Jos asia huolestuttaa tai läheiset kertovat kuorsaamisesta tai hengityskatkoksista, suosittelen ottamaan yhteyttä SYNLABiin matalalla kynnyksellä ja varaamaan laitteen. Käyttö on helppoa, tulokset ovat luotettavia ja ne auttavat jatkohoitoon. Yhdessä yössä voi saada huolen pois ja varmuuden asiasta”, Hakamo sanoo.

Helposti ja nopeasti tutkimustietoa

Uniapneatutkimus toteutetaan kotona tavallisen yöunen aikana. Tutkimuksen ajaksi puetaan ylle tutkimuslaite, jonka käyttäminen onnistuu sujuvasti kotioloissa.  

Uniapnealaitteen voi noutaa SYNLABin toimipisteestä, ja noudon yhteydessä annetaan parinkymmenen minuutin opastus sen käyttöön. Laite palautetaan seuraavana aamuna takaisin SYNLABille.

Tutkimuksessa mitataan hengitysilmavirtausta, hengitysliikkeitä, mahdollista kuorsausta, veren happikylläisyyttä, nukkumisasentoja sekä unenaikaista aktiivisuutta. Tutkimuslaitteisto sisältää rintakehän päälle asennettavan mittauslaitteen, sormianturin sekä nenälle asennettavan painekanyylin. Useimpien mielestä laitteen kanssa nukkuminen on helppoa ja tutkimus onnistuu hyvin. Vaikka uni olisi normaalia rauhattomampaa, tyypillisesti yön ajalta saadaan riittävästi mittausta, jotta unihäiriö voidaan todeta tai sulkea pois. Aiheesta ei kannata olla huolissaan, sillä asiakas maksaa vain onnistuneesta tutkimuksesta.

Keuhkolääkäri käy läpi laitteen sisältämän datan ja antaa sen pohjalta lausunnon sekä hoitosuositukset. Vakavissa uniapneatapauksissa hoitokeinona on ns. CPAP-laite, jota käytetään nukkuessa.

”Monia pohdituttaa elämä mahdollisen CPAP-laitteen kanssa. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan tarvitse laitetta, vaan muut konstit riittävät. Esimerkiksi hammaskiskot, painonpudotus ja alkoholinkäytön vähentäminen saattavat riittää monille hoidoksi. Ei siis kannata jättää tutkimuksia sen vuoksi väliin, että jatkotoimenpiteet jännittävät”, Hakamo evästää.

Lääkäri arvioi uniapnean mahdollisuutta unenaikaisten poikkeavuuksien määrän, laadun ja seurannaisilmiöiden perusteella. Vakavuusasteen määrityksessä käytetään niin sanottua AHI-indeksiä, joka ilmaisee, kuinka monta hengityskatkosta tai hengityksen vaimentumaa tutkittavalla esiintyy yhden tunnin aikana.

Tutkimuksen tulokset tulevat helposti ymmärrettävänä lausuntona, jonka on tehnyt uniapneatutkimuksiin erikoistunut keuhkosairauksien erikoislääkäri. Lausunnosta selviää, sairastaako tutkittava uniapneaa ja jos, niin minkä asteisena. Lisäksi lausunnossa kerrotaan, onko syytä ottaa yhteyttä lääkäriin sekä annetaan mahdollisia hoitosuosituksia. Jos jatkohoito on tarpeen, hoitoon voi hakeutua joko julkiselle tai yksityiselle puolelle. Hoitokeinot vaihtelevat oireiden vakavuuden ja taustalla olevien syiden, esimerkiksi mahdollisten rakenteellisten tekijöiden mukaan.

Mitä uniapnea on?

Uniapneassa on kysymys unenaikaisista hengityshäiriöistä. Oireet aiheutuvat hengitysteiden tukkeutumisesta joko osittain tai kokonaan. Hengityshäiriöiden takia unen rakenne rikkoutuu, jolloin uni ei enää palauta ja virkistä kuten pitäisi. Uniapneassa kehon fysiologiset toiminnot häiriintyvät, minkä vuoksi uniapnea myötävaikuttaa muiden sairauksien syntyyn tai pahentaa niitä. Tällaisia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, rytmihäiriöt, masennus ja diabetes. 

Miten uniapneaa tutkitaan?

Tutkimuksessa mitataan hengitysilmavirtausta, hengitysliikkeitä, mahdollista kuorsausta, veren happikylläisyyttä, nukkumisasentoja sekä unen aikaista aktivisuutta.  

Tutkimuslaitteisto sisältää rintakehän päälle asennettavan mittauslaitteen, sormianturin sekä happiviikset.

Unitutkimuksiin erikoistunut keuhkosairauksien erikoislääkäri tekee tutkimusdatan perusteella lausunnon. Saat tulokset 7 arkipäivän kuluessa SYNLABin Terveyskansioon. 

Varaa aika SYNLABin toimipisteeseen ajanvaraussivulta tai soittamalla 010 326 3260. SYNLABilla et tarvitse tutkimukseen lääkärin lähetettä.

Tutkimuksen hinta on 239 €. Hintaan lisätään voimassa oleva palvelumaksu.