Mikä proteiini on?
Ihmisen painosta viidesosa eli 20 prosenttia on proteiinia. Proteiinia (S-Prot) löytyy kaikista soluista eli muun muassa jänteistä, lihaksista, hiuksista ja kynsistä.
Proteiinien eli valkuaisaineiden tehtävänä on:
- Toimia vasta-aineina immuunipuolustuksessa
- Kuljettaa kaasuja ja ravintoaineita veressä
- Toimia rakennusaineina hormonille ja entsyymeille
- Kasvuaikana muodostaa uusia kudoksia
- Vahvistaa ihoa, kynsiä, jänteitä ja sidekudosta
- Kuljettaa rasvoja veressä ja muissa elimistön nesteissä
- Sitoa ja kuljettaa happea veressä
- Sitoa happea lihaskudoksessa
Proteiinit rakentuvat 20 erilaisesta aminohaposta. Jokaisessa proteiinissa ei ole kaikkia aminohappoja. Aminohapot voidaan jakaa välttämättömiin sekä ei-välttämättömiin. Välttämättömiä aminohappoja elimistö ei pysty rakentamaan itse, vaan ne saadaan ravinnon kautta. Ei-välttämättömiä aminohappoja elimistö rakentaa välttämättömistä aminohapoista. Ravinnosta saatava ylimääräinen proteiinimäärä varastoituu elimistössä rasvana.
Proteiinia saa tunnetusti lihasta, mutta myös kasviksista. Kasvisproteiinia on muun muassa pavuissa, herneissä, siemenissä, pähkinöissä, soijassa ja viljatuotteissa. Eläinproteiini lähteitä ovat kala, kana, vähärasvainen liha, kananmuna sekä maitotuotteet. Energialähteenä proteiinien osuus on 10–20 prosenttia, kun rasvojen osuus on 25-40 prosenttia ja hiilihydraattien osuus 45-60 prosenttia.
Aktiivikuntoilijat sekä urheilijat tarvitsevat suurempia määriä proteiinia, jotta elimistön typpitasapaino säilyy. Ravinnossa on proteiinia saatavilla reilusti, joten ruoka-annoksen suurentaminen takaa riittävän proteiinimäärän.
Milloin proteiini kannattaa mitata?
Veren proteiinin voidaan mitata tutkittaessa ravitsemushäiriöitä, maksan ja munuaisten sairauksia, kroonisia sairauksia, johon liittyy turvotus, elimistön puolustusmekanismin vajausta sekä epäiltäessä sairauksia, jotka tuottavat runsaasti proteiineja vereen.
Proteiini tutkimus voi olla hyvä mittauttaa seuraavien oireiden yhteydessä:
- Hauraat kynnet tai hiukset
- Heikko lihasmassa
- Turvotus
- Infektioherkkyys
- Korkea verenpainet
- Iho-oireita käsissä, jaloissa ja kasvoilla
- Väsymys
- Laihtuminen
- Kuumeilu
- Ihottuma
- Niveloireet
Normaalisti elimistö pyrkii säästämään mahdollisimman paljon proteiineista ja tarvittaessa käyttämään niissä olevia aminohappoja uudestaan. Tästä syystä normaalisti virtsaan kertyy hyvin vähän proteiinia.
Mitä proteiinitutkimus mittaa?
Proteiineja voidaan mitata verestä tai virtsasta. Virtsan proteiinimittausta käytetään munuaistoiminnan arviointiin.
Miten pääsen tutkimukseen?
Pääset proteiiniarvon testaamiseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä tai osana seuraavaa SYNLABin laboratoriopakettia:
Varaa aika proteiini tutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme 010 326 3260. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä.
Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa ja milloin saan vastauksen?
Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa. Ennen näytteenottoa ei tarvitse paastota eli olla ravinnotta.
Tutkimus valmistuu 1–2 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta.
Miten tulkitsen proteiini tulosta?
Viitearvot määritellään siten, että 95 % ihmisten tuloksista ovat niiden sisällä.
Normaalisti tutkimuksen tulos on seuraava:
Viitearvot:
| aikuiset | 62 – 78 | g/l | |
| lapset | 1 kk – 1 v | 52 – 73 | g/l |
| 2 – 6 v | 60 – 78 | g/l | |
| 7 – 12 v | 60 – 84 | g/l | |
| 13 – 16 v | 65 – 86 | g/l |
Mistä kohonnut proteiini arvo voi johtua?
Korkeat proteiiniarvot voivat esiintyä seuraavissa tilanteissa:
- Elimistön kuivuminen
- Pitkäaikaiset sairaudet kuten autoimmuunitaudit (esim. reuma)
- Myelooma (pahanlaatuinen verisairaus)
Pitkäaikainen proteiinien ylenmääräinen käyttö voi lisätä suolistosyöpäriskiä. Lisäksi on hyvä huomioda, että osassa proteiinien aminohapoista on typpeä. Nämä erittyvät munuaisten kautta virtsaan. Jos munuaiset ylikuormittuvat, niiden toiminta häiriintyy.
Mistä alentunut proteiiniarvo voi johtua?
Tavallisesti proteiinien alhaiset arvot voivat esiintyä pitkäaikaissairailla sekä huonosti syövillä iäkkäillä ihmisillä. Kun proteiinipitoisuus on alle 40 g/L, aiheutuu turvotusta. Alentuneita proteiiniarvoja voi esiintyä seuraavissa tiloissa:
- Pitkäaikainen maksasairaus
- Palovammat
- Ihosairaudet
- Aliravitsemus
- Kasvaimet
- Liiallinen nesteyttäminen
- Munuaisvaurio
Alhainen proteiinipitoisuus voi aiheuttaa lihasmassan vähenemistä. Pitkäaikaisen puutteen vallitessa sydänlihas voi heiketä, mikä aiheuttaa hengenvaarallisen tilan.
Tyypillisimpiä lisätutkimuksia ovat:
Rasva-arvojen kokonaiskuva (2245 fS-Lipidit)
Albumiini (1028 S -Alb, 4586 P-Alb)
INR
ALAT
Bilirubiini
Lähteet:
SYNLAB Tutkimusluettelo: Proteiini (2516 S -Prot, 2519 U -Prot, 2513 dU -Prot) https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=307
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Proteiinit https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/mita-ruoka-sisaltaa/proteiinit
Ruokatieto: Proteiinit https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/energiaravintoaineet/proteiinit
Tehylehti: Ruoka on riittävä proteiinin lähde https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/ruoka-riittava-proteiinin-lahde
Päivitetty 27.7.2021