Tietopankki

Lasko

Mikä lasko on?

Lasko-tutkimuksessa (B-La) mitataan punasolujen laskeutumisnopeutta. Lasko muuttuu elimistön tulehduksellisissa tiloissa, kun vereen ilmestyy proteiineja, jotka saavat punasolut liimautumaan toisiinsa. Lasko kohoaa hitaasti usean päivän kuluessa. Laboratoriossa tämä näkyy niin, että putkessa yhteen tarttuneet punasolut valuvat putkessa alaspäin.

Milloin lasko kannattaa mitata?

Lasko tutkitaan pitkäaikaisten ja epäselvien tulehdussairauksien yhteydessä sekä seurannassa ja muun muassa seuraavien oireiden yhteydessä:

  • Reumaattisten sairauksien seuranta
  • Silmäkipu
  • Yleiskunnon lasku
  • Voimattomuus
  • Laihtuminen
  • Masennus
  • Ohimon kipu
  • Imusolmukkeiden laajentuminen kaulalla
  • Kuume
  • Yöhikoilu

Mitä laskotutkimus mittaa?

Lasko mittaa punasolujen laskeutumisnopeutta koeputkessa. Laskoa käytetään usein erilaisten tautitilojen aktiivisuuden mittaamiseen. Se ei kuitenkaan mittaa mitään yhtä yksittäistä sairautta.

Miten pääsen tutkimukseen?

Pääset laskoarvon testaamiseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä.

Varaa aika laskotutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme 010 326 3260. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä.

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa ja milloin saan vastauksen?

Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa. Ennen näytteenottoa ei tarvitse paastota eli olla ravinnotta.

Tutkimus valmistuu 1–2 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta.

Miten tulkitsen laskotulosta?

Normaalisti tutkimuksen tulos on seuraava: 

Viitearvo:

Miehet 50-85v < 20 mm/h
Miehet <50 < 30
Miehet >85 < 15
Naiset 50-85 < 30
Naiset <50 < 20
Naiset >85 < 42

Laskon lievä kohonnut arvo ei välttämättä viittaa hoitoa vaativaan sairauteen. Tulehdussairauksien yhteydessä lasko normalisoituu vasta useita viikkoja paranemisen jälkeen, siksi lasko ei sovellu hoidon onnistumisen arviointiin. Tulehduksellisissa tiloissa nopeammin reagoiva tutkimus on C- reaktiivinen proteiini eli CRP. Naisilla lasko arvot ovat hieman korkeammat kuin miehillä.

Mistä kohonnut lasko arvo voi johtua?

Laskon pitoisuuteen vaikuttavat punasolut ja joissain verisairauksissa laskon arvo voi olla normaali, vaikka ihmisellä on samanaikaisesti elimistössä aktiivinen tulehdussairaus. Kohonneita arvoja todetaan muun muassa:

  • Pitkäaikaisissa tulehdussairauksissa (muun muassa nivelreuma)
  • Anemian yhteydessä
  • Iän myötä
  • Raskauden yhteydessä
  • Ylipainon yhteydessä
  • Sidekudossairauksissa
  • Kudosvaurioissa
  • Pahanlaatuisissa kasvaimissa
  • Polymyalgia rheumaticassa eli lihasreumassa
  • Maksasairauksien yhteydessä
  • Maksan vajaatoiminnan yhteydessä, jos niin sanotun akuutin vaiheen proteiineja ei syntesoida riittävästi, voivat laskoarvot jäädä mataliksi. Akuutin vaiheen proteiinit ovat proteiineja, joiden määrä lisääntyy tulehdusten yhteydessä.

Tyypillisimmät lisätutkimukset ovat:

C-reaktiivinen proteiini äkillisten ja bakteeriperäisten tulehdusten osoittaja (1216 S-CRP, 4594 P-CRP, 8022 S-hsCRP)

Lähteet:

SYNLAB Lasko https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=565

Terveyskirjasto: Lasko (B-La) https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03051&p_hakusana=lasko

Terveyskirjasto: Senkan tarina https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03020&p_hakusana=lasko

Virhe