Tietopankki

Kortisoli huolehtii verensokerin tasapainosta  

Mikä kortisoli on? 

Kortisoli (S-Korsol) on lisämunuaisten kuorikerroksessa erittyvä hormoni eli glukokortikoidi. Kortisoli vaikuttaa ihmisen hiilihydraattiaineenvaihduntaan. Pieni osa kortisolista (noin 5 %) kiertää veressä vapaana ja noin kolme neljäsosaa on sitoutuneena veressä kulkevaan proteiiniin. Kortisolin tuotantoa säätelee aivolisäke. 

Kortisolin määrä vaihtelee vuorokaudesta riippuen. Kortisolia on veressä eniten aamuisin klo 6–8 ja vähiten illalla klo 20–22. Nukkumisrytmi ei vaikuta kortisolin vuorokausirytmiin. Kortisolipitoisuuden tulee laskea yön aikana, koska muuten keho ei voi rentoutua ja latautua. 

Kortisolin tärkein tehtävä on ylläpitää riittävää verensokeripitoisuutta energiaa vaativien rasitteiden eli stressin aikana. Sekä psyykkisen että fyysisen stressin aikana kortisolin pitoisuus kasvaa ja se lisää sokerin muodostumista maksassa, suolistossa ja munuaisissa. Sokeria purkautuu verenkiertoon, jolloin elimistöllä on käytettävissä energiaa tilanteessa, joka vaatii taistelua tai pakenemista (fight or flight). 

Kortisolin normaalipitoisuus on ihmiselle hyödyllistä, koska se pitää meidät energisinä, toimintakykyisinä ja motivoituneina. Akuutti stressi aiheuttaa veressä kortisolitason nopean nousun. Pitkään jatkuvat korkeat kortisolitasot aiheuttavat epämieluisia oireita ja lisämunuaisten uupumistilan. 

Ihminen tarvitsee kortisolia myös moneen elimistön tärkeään tapahtumaan, kuten aineenvaihduntaan, fyysisiin ja psyykkisiin stressireaktioihin, tulehduksen hallintaan sekä proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen hyödyntämiseen, verenpaineen tasaantumiseen, glukoosin valmistamiseen muusta kuin hiilihydraatista sekä myös suolahapon ja pepsiinin eritykseen mahalaukussa. 

Milloin kortisoli kannattaa mitata?  

Kortisoli voidaan mitataan seuraavien oireiden yhteydessä: 

  • Päänsärky 
  • Unen saantivaikeus 
  • Närästys 
  • Pahoinvointi 
  • Painon nousu  
  • Lihasheikkous 
  • Mustelmien herkkyys ja haavojen hidas parantuminen 
  • Ahdistuneisuus ja ärtyneisyys tunne 
  • Korkea verenpaine 
  • Infektio alttius 
  • Muistiongelmat 
  • Heikko libido (seksin haluttomuus) 
  • Ripuli/ummetus 
  • Hedelmättömyys 
  • Ruokahaluttomuus 
  • Alakuloisuus 
  • Kuukautisten epäsäännöllisyys 
  • Vaihdevuosioireet sekä PMS-oireiden korostuminen 

Mitä kortisoli tutkimus mittaa? 

Tutkimus mittaa kortisolin määrää veressä. Mittauksessa on tärkeä huomioida kortisolin normaali vuorokauden aikaan liittyvä vaihtelu. Stressi voi kohottaa tutkimuksessa saatuja tuloksia. Yhdessä aivolisäkkeen hormonin ACTH:n määrityksen kanssa voidaan todeta lisämunuaisten kuorikerroksen liika- tai vajaatoiminta. 

Miten pääsen tutkimukseen? 

Pääset kortisoliarvon testaamiseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä. 

Varaa aika kortisolitutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä. 

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa ja milloin saan vastauksen? 

Ennen näytteenottoa ei tarvitse paastota. Kortisolin vuorokausivaihtelun vuoksi suositellaan aamunäytteenottoa klo 7–9 välillä. Vuorokausivaihtelua tutkittaessa iltanäyte otetaan mieluiten noin klo 20 (aikaisintaan klo 16–20). 

Mahdollisen lääkityksen keskeyttämisestä ennen näytteenottoa tulee aina sopia hoitavan lääkärin kanssa. Useat lääkeaineet saattavat vaikuttaa tutkimuksen tulokseen (glukokorikoidit, keskushermoston lääkkeet, inhaloitavaat kortikosteroidit, estrogeenivalmisteet). 

Tutkimus valmistuu 3 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta. 

Miten tulkitsen tulosta? 

Viitearvot määritellään siten, että 95 % ihmisten tuloksista ovat niiden sisällä. Normaalisti tutkimuksen tulos on seuraava: 

Viitearvo: 

Lapset <14 vrk: 17 – 546 nmol/l 

Lapset, aikuiset ≥15 vrk (aamunäyte): 138 – 690 nmol/l 

Iltapäiväarvot n. 25 – 40 % aamuarvoja matalammat. 

Mistä kohonnut kortisoli arvo voi johtua?  

Kortisolin ollessa koholla, se estää insuliinin toimintaa soluissa ja kohottaa verensokeri tasoa, jolloin myös paino nousee. Jatkuvasti koholla oleva kortisoli lisää riskiä sairastua diabetekseen sekä häiritsee elimistön immuunijärjestelmää. 

Kortisolin kohonneet arvot voivat aiheutua: 

  • Stressi 
  • Kortisolia erittävä kasvain 
  • Aivolisäkkeen toimesta lisämunuaiskuoren liiallinen hormonaalinen ärsytys 
  • Ylipaino 
  • Diabetes  
  • Anorexia nervosa 
  • Estrogeenihoito 
  • Äkillinen infektiosairaus 
  • Alkoholismi 
  • Cushingin oireyhtymä 

Mistä alentunut kortisoli arvo voi johtua? 

Matalat kortisoli pitoisuudet voivat johtua: 

  • Lisämunuaisten kuorikerroksen tai aivolisäkkeen vajaatoiminnasta (Addisonin tauti) 
  • Lisämunuaiskuoren liiallisesta mieshormonituotannosta 
  • Kilpirauhasen vajaatoiminnasta (hypotyreoosi) 
  • Proteiinin puutostiloista (nefroottinen syndrooma, vaikea maksavaurio) 

Tyypilliset lisätutkimukset ovat: 

– ACTH 

– Verensokeri antaa elimistölle energiaa (1468 fP-Gluk, 1469 fS-Gluk, 1471 P-Gluk, 1473 S-Gluk) 

– Hemoglobiini A1c osoittaa verensokerin pitkäaikaisen tilan (6128 B-HbA1C) 

– Insuliini 

Lähteet: 

SYNLAB Tutkimusluettelo: Kortisoli https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/kortisoli/ 

 Terveyskirjasto: Kortisoli https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01749&p_hakusana=kortisoli 

Suomen endokrinologiyhdistys: Cushingin oireyhtymä https://www.endo.fi/tietoa-endokrinologisista-sairau/potilasohjeet/cushingin-oireyhtyma/ 

Aivolisäkepotilasyhdistys Sella: Kortisolitasapaino https://sellanet.com/lisamunuainen/kortisolitasapaino/