Tietopankki

Moni suomalainen kärsii D-vitamiinin puutteesta (D-25) 

D-vitamiinin määrityksellä voidaan selvittää mahdollista D-vitamiinin puutostilaa sekä häiriöitä kalsiumin aineenvaihdunnassa. D-vitamiinia tarvitaan lähes kaikissa kudoksissa ja fosfaatin sekä kalsiumin imeytymiseen ruuansulatuskanavasta.

D-vitamiinia saadaan ravinnosta ja sitä muodostuu ihossa auringon UV-valon vaikutuksesta. Maksa muodostaa niistä D-25-vitamiinia, joka on pääasiallinen D-vitamiinimuoto, joka kiertää verenkierrossa. Loppukesästä pitoisuus on yleensä korkeimmillaan ja vastaavasti matalimmillaan keskitalvella.

D-25-määritystä käytetään yleensä puutostilan selvittämiseen ja ns. hydroksyloidun D-vitamiinin (25-OH-D-vitamiinia) määritystä D-vitamiinin saannin riittävyyttä arvioitaessa.

Viitearvot:
< 25 nmol/l (vakava puutos)
< 50 nmol/l (puutos)
50 – 75 nmol/l (yleensä normaaliksi katsottu pitoisuus)
75 – 120 nmol/l (tavoitepitoisuus osteoporoosipotilailla)
> 375 nmol/l (myrkyllinen)

Tulkinta

S -D-25 (kalsidioli) antaa lähinnä tietoa D-vitamiinin saannista. S -D-25-pitoisuus on pienentynyt kaikissa D-vitamiinin puutoksen muodoissa, esim. johtuen auringonvalon puutteesta ja/tai liian vähäisestä D-vitamiinin saannista. S -D-25-pitoisuudessa on Suomessa yleensä kausivaihtelu, se on pienimmillään talvella ja korkeimmillaan alkusyksystä. Lisäksi S -D-25 on pienentynyt mm. antikonvulsiivihoidossa, ruoansulatuskanavan sairauksissa ja ruuansulatuskanavan leikkausten jälkeen. S -D-25 nousee D-vitamiini-hoidon aikana. Osteomalasian rajana pidetään noin 12 nmol/l. Kalsidiolin pitoisuuden tavoitearvo on vähintään 50 nmol/l. Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on kuitenkin yli 80 nmol/l. D-25-vitamiinin toksisuuden raja on noin 375 nmol/l. (Katso myös fP-PTH, KL 4560).

LÄHTEET:
SYNLAB Tutkimusluettelo: D-vitamiini-25-OH (1220 S -D-25)
Terveyskirjasto: D-vitamiini, D-vitamiini-25-OH (P-D-25)