Tietopankki

Aspartaattiaminotransferaasi

Aspartaattiaminotransferaasi eli ASAT on entsyymi, jota esiintyy suurina määrinä sydänlihaksessa, luustolihaksissa sekä maksasoluissa ja pienempinä määrinä punasoluissa, haimassa sekä munuaisissa. Kun aspartaattiaminotransferaasia sisältävässä kudoksessa ilmenee vaurio, aspartaattiaminotransferaasia siirtyy verenkiertoon ja sen pitoisuus nousee suorassa suhteessa vaurioituneiden solujen määrään. 

Milloin ASAT-arvo kannattaa mitata?  

ASAT-tutkimus on hyvä tehdä muun muassa seuraavien oireiden yhteydessä: 

  • Ihon keltaisuus 
  • Äkillinen kova kipu ylävatsassa 
  • Pahoinvointi ja oksentelu 
  • Mahakipu 
  • Ripuli 
  • Runsas alkoholin käyttö 

Mitä ASAT-tutkimus mittaa?  

Aspartaattiaminotransferaasitutkimus mittaa ASAT-entsyymin määrää verenkierrossa. Tutkimus tehdään yleensä arvioitaessa mahdollista maksasairautta, esim. maksakirroosia tai virushepatiittia. ASAT-pitoisuus nousee myös luustolihasten ja sydänlihaksen vaurion yhteydessä. Kreatiinikinaasi (CK) on kuitenkin parempi lihaksen vaurion osoittaja. 

Miten pääsen tutkimukseen? 

Pääset ASAT-tutkimukseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä.

Varaa aika ASAT-tutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme 010 326 3260. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa ja milloin saan vastauksen? 

Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa. Ennen näytteenottoa ei tarvitse paastota.  

Tutkimus valmistuu 1–2 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta

Miten tulkitsen ASAT-tulosta? 

Viitearvot määritellään siten, että 95 % ihmisten tuloksista ovat niiden sisällä. 

Normaalisti tutkimuksen tulos on seuraava: 

Viitearvo: 

Naiset: 15 – 35 U/l 

Miehet: 15 – 45 U/l 

ASAT-arvo reagoi nopeasti ja kohoaa soluvaurion jälkeen; 24-36 tunnin kuluttua se saavuttaa huippunsa ja palautuu normaalille tasolle 3-7 päivän kuluessa. Kroonisessa soluvauriossa ASAT-pitoisuus voi olla pysyvästi yli viitearvojen. 

Mistä kohonnut ASAT-arvo voi johtua? 

ASAT-pitoisuus kohoaa mm. seuraavissa tilanteissa: 

  • Maksavaurio 
  • Sydämen vajaatoiminta 
  • Sydämen infarkti 
  • Lihasvaurio 
  • Sepsis eli verimyrkytys 
  • Leukemia 
  • Munuaisinfarkti 
  • Joidenkin lääkkeiden käyttö 
  • Anaboliset steroidit 
  • Suun kautta otettavat ehkäisyvalmisteet 

Mistä alentunut ASAT-arvo voi johtua? 

Munuaisten vajaatoimintaan hoitoa saavilla potilailla ASAT-arvo voi olla matala. 

Tyypillisimpiä lisätutkimuksia ovat: 

Alkalinen fosfataasi kohoaa maksan ja luuston sairauksissa (1046 S-AFOS) 

Bilirubiini on punasolujen hajoamistuote ja maksan sekä sappiteiden sairauksien tutkimus (1185 S-Bil, 1189 S-Bil-Kj) 

Glutamyylitransferaasi maksasairauksien herkkä mittari (1489, S-GT) 

Alaniiniaminotransferaasi maksasolujen vaurion mittari (1026 S-ALAT) 

Kreatiniini kuvaa munuaisten toimintaa (2143 S-Krea) 

Lähteet: 

SYNLAB Tutkimukset: Aspartaattiaminotransferaasi https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=41 

Terveyskirjasto: Aspartaattiaminotransferaasi https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00306&p_hakusana=aspartaattiaminotransferaasi 

Virhe