Tietopankki

Ferritiini on rautavarastojen mittari 

Mikä ferritiini on? 

Rauta (S-Fe) on tarpeellinen kaikille elimistön soluille. Suurinta osaa, eli noin 70 prosenttia raudasta, tarvitaan veren punasoluissa olevan hemoglobiinin valmistukseen. Verenkierrossa rauta kulkeutuu sitoutuneena transferriini nimiseen kuljettajaproteiiniin, josta se siirtyy solun energia-aineenvaihdunnasta vastaaviin mitokondrioihin. Ylimääräinen rauta puolestaan varastoituu ferritiininä (S-Ferrit). 

Raudanpuute on varsin tavallista, erityisesti naisilla. Heillä raudan saanti jää helposti suosituksia vähäisemmäksi ja toisaalta hedelmällisessä iässä oleva nainen menettää rautaa muun muassa kuukautisvuotojen myötä. 

Milloin ferritiini kannattaa mitata? 

Voimattomuus, kalpeus, päänsärky, korvien humina, sydämen sykkeen nousu sekä aiempaa herkempi hengästyminen ja väsymys voivat olla raudanpuutteen eli anemian oireita. Myös kielikipu, kipu niellessä tai kynsien haurastuminen saattavat liittyä raudanpuutteeseen. Jos taustalla on mahan tai suoliston verenvuoto, voi esiintyä tummia tai verisiä ulosteita. 

Lievää anemiaa ja raudanpuutetta ei aina huomaa itse. Elimistö pystyy sopeutumaan puutostilaan, jos se kehittyy hitaasti. Silloin tällöin raudanpuute todetaan sattumalta verikokeiden yhteydessä. 

Raudanpuute on selvästi yleisempi naisilla kuin miehillä. Miehillä raudanpuute on harvinainen. 

Rautaa voi kertyä elimistöön myös liikaa. Syynä on perinnöllinen raudankertymäsairas eli hemokromatoosi. Sen oireita ovat voimakas väsymys, heikentynyt sukupuolielämä, karvoituksen vähentyminen, sokeritauti, niveloireet ja ihon tummuminen.  

Mitä ferritiini tutkimus mittaa? 

Tutkimuksella selvitetään elimistön omien rautavarastojen tilanne. Sen avulla ei kuitenkaan etsitä anemiaa, joka diagnosoidaan hemoglobiinikokeella. Ferritiinin mittaaminen auttaa havaitsemaan anemian synnyn jo varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan ennaltaehkäistä anemian muodostumista.  

Elimistön tärkeimmät rautavarastot sijaitsevat maksassa, mutta niitä on myös pernassa, luuytimessä ja lihaksissa. Ferritiini voidaan mitata verikokeesta, koska sitä on aina pieni määrä myös ihmisen verenkierrossa.  

Miten pääsen tutkimukseen? 

Pääset ferritiiniarvon testaamiseen myös ilman lääkärin lähetettä kaikissa SYNLABin laboratoriotoimipisteissä. Voit ostaa tutkimuksen yksittäisenä testinä tai osana seuraavaa SYNLABin laboratoriopakettia: 

Varaa aika ferritiinitutkimukseen tästä tai soita asiakaspalveluumme. Tutkimuksen hinnan voit tarkistaa tästä

Mitä minun tulee tietää ennen näytteenottoa ja milloin saan vastauksen? 

Näyte voidaan ottaa mihin aikaan päivästä tahansa. Ennen näytteenottoa ei tarvitse paastota. Tutkimus valmistuu 3 arkipäivän kuluessa. Valmiin vastauksen näet  SYNLABin verkkosivuilta Terveyskansiosta.  

Miten tulkitsen ferritiini tulosta? 

Viitearvot määritellään siten, että 95 % ihmisten tuloksista ovat niiden sisällä. 

Normaalisti tutkimuksen tulos on seuraava:  

Viitearvot: 

Lapset 1-16 v: 5-120 µg/l 

Naiset >16 v: 10-150 µg/l 

Miehet >16 v: 28-370 µg/l 

Voimakkaan tulehduksen tai kudostuhon yhteydessä monen valkuaisaineen pitoisuus veressä kasvaa merkittävästi. Näin reagoivista valkuaisaineista käytetään nimitystä akuutin faasin proteiinit. Ferritiini sisältyy akuutin faasin proteiineihin, minkä vuoksi tulehdusten, maksasairauksien ja syöpien yhteydessä ferritiiniarvon alaraja on korkeampi, jopa 70 µg/l. 

Ferritiinipitoisuuden laskulle on löydetty tähän mennessä vain yksi syy eli elimistön raudanpuute ja rautavarastojen tyhjeneminen. Ferritiinin määrä vaihtelee normaalisti vuorokauden ja kuukautiskierron mukaan. Raskauden aikana punasolutuotanto kasvaa, mikä kuluttaa elimistön rautavarastoja ja voi aiheuttaa ferritiiniarvon laskua. Sen sijaan ehkäisypillerit saattavat nostaa ferritiinipitoisuutta parantamalla raudan imeytymistä suolistosta. 

Yleisesti raudanpuutteen määritelmänä pidetään ferritiiniarvoa, joka on alle 30 µg/l. Raudanpuute voi siis olla olemassa, vaikka ferritiinikokeen tulos olisi viitearvojen sisällä. Yli 100 µg/l arvo sulkee raudanpuuteanemian mahdollisuuden yleensä pois. 

Tyypillisimpiä lisätutkimuksia poikkeavan ferritiiniarvon jälkeen ovat: 

  • Anemian määrän kartoitus, jota voidaan arvioida perusverenkuvasta. Tähän sisältyy punasolujen kokoa mittaava MCV. Jos punasolut ovat pieniä, koko viittaa myös verenvuotoanemiaan. 
  • Tulehdustilan selvitys, jota voi arvioida CRP-mittauksella
  • Raudanpuute pitkäaikaisen sairauden yhteydessä todetaan määrittämällä ferritiinin lisäksi liukoisen transferriinireseptorin pitoisuus. Viitearvon ylittävä TfR-pitoisuus viittaa vahvasti raudan puutteeseen. 
  • Transferriininkylläisyys (fS-TrFeSat, 4606). Raudanpuuteanemian yhteydessä transferriinin kylläisyys on pienentynyt. 

Mahdollinen raudanpuutteesta johtuva anemia selviää yleensä näiden tutkimusten myötä. Kaikki tutkimukset on mahdollista tehdä ennen lääkärin vastaanotolla käymistä, jolloin ne ovat valmiina diagnoosin tekemistä varten. Anemian syy tulee aina selvittää ja erityisesti miehillä, joilla raudanpuute on harvinainen. Toisinaan tarvitaan lisätutkimuksia (esim. mahalaukun tähystys epäiltäessä hiljaista verenvuotoa suoliston yläosasta).  

Mistä kohonnut ferritiiniarvo voi johtua? 

  • Ylipainosta, joka on aiheuttanut rasvamaksan 
  • Säännöllisestä alkoholin käytöstä, josta on syntynyt maksavaurio 
  • Akuutista tai kroonisesta tulehduksesta 
  • Kasvaimesta 
  • Eräistä harvinaisista anemian muodoista 
  • Maksan vaurioista esimerkiksi maksatulehduksen ja sappiteiden tukosten seurauksena 
  • Toistuvista verensiirroista 
  • Raudan perinnöllisestä kertymäsairaudesta eli hemokromatoosista 

Mistä matala ferritiiniarvo voi johtua? 

Yleisin matalan ferritiiniarvon syy on raudanpuuteanemia, jota voi johtua: 

  • Jatkuvasta hitaasta verenvuodosta esimerkiksi suolistoon, joka voi johtua esimerkiksi maha- ja pohjukaissuolen haavaumasta tai pukamista 
  • Runsaista kuukautisista 
  • Ruoan riittämättömästä rautapitoisuudesta  
  • Raskaudesta 
  • Raudan imeytymishäiriöstä esimerkiksi keliakian yhteydessä 
  • Äkillisestä verenvuodosta, jolloin ferritiini laskee 1–2 viikon kuluessa 

Tyypillisimpiä lisätutkimuksia ovat: 

-Täydellinen verenkuva kuvastaa puna- ja valkosolujen sekä verihiutaleiden määrää ja solutyyppiä (3696 B-TVK) 

– Transferriinireseptori, liukoinen kuljettaa rautaa soluihin ja kudoksiin (1949 S -TfR ) 

– Elimistön kaikki solut tarvitsevat rautaa (2566 fS-Fe) 

LÄHTEET:  
SYNLAB Tutkimusluettelo: Ferritiini (1395 S-Ferrit)   

Terveyskirjasto: Ferritiini (P-Ferrit) 

Lääkärin käsikirja: Raudanpuuteanemia