Kihdin tutkimuspaketin sisältämillä verikokeilla selvität, onko nivelkipujen syynä kihti. Paketti sisältää kymmenen tutkimusta. Voit tulla tutkimuksiin ilman lääkärin lähetettä.
Perusverenkuva ja trombosyytit (B-PVK+T) antaa yleiskuvan hemoglobiinista ja veren eri soluista. Tutkimusta käytetään erilaisten tilojen seulontaan, diagnosointiin ja seurantaan.
Elimistössä syntyy jatkuvasti pieniä määriä C-reaktiivista proteiinia (CRP). Erilaisissa infektioissa sekä muissa tulehduksissa ja kudosvaurioissa CRP:n pitoisuus veressä kasvaa nopeasti.
HbA1c eli sokerihemoglobiini kertoo elimistön pitkäaikaisesta verensokeritasosta. Koetta käytetään diabeteksen diagnosointiin ja seurantaan.
Alaniiniaminotransferaasi eli ALAT on maksasolujen sisällä toimiva valkuaisaine. ALAT kannattaa mitata, jos kärsii ylävatsakivuista, keskivartalolihavuudesta tai ihon tai silmien keltaisuudesta.
Glomerulusten eli hiussuonikerästen suodatusnopeuden (GFRe) avulla voidaan arvioida munuaisten tilaa. Arvo kannattaa mitata, jos kärsii esimerkiksi virtaamisen vähenemisestä, kasvojen tai raajojen turvotuksesta, hengenahdistuksesta tai unettomuudesta.
Kolesterolipaketilla mitataan veren tärkeät rasva-arvot, jotka vaikuttavat mm. riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Aikuisen olisi hyvä selvittää kolesteroliarvonsa noin kolmen vuoden välein.
Veren korkea uraatti- eli virtsahappopitoisuus lisää kihdin riskiä. Uraatin pitoisuus kannattaa tutkia, jos ilmenee nivelkipua ja turvotusta alaraajoissa sekä nivelien ympäristön punoitusta, kuumotusta ja arkuutta.
Lasko (B-La) mittaa punasolujen laskeutumisnopeutta. Tutkimus sopii erityisesti pitkäaikaisten tulehdussairauksien, kuten reuman, hoidon seurantaan.
Kalsium on välttämätön elimistön kaikille soluille. Kalsiumin epätasapainosta voi kertoa esimerkiksi väsymys, päänsärky tai ruokahaluttomuus.
Transferriinin rautakyllästeisyys antaa käsityksen elimistön rautatasapainosta. Se mitataan, kun elimistössä epäillään olevan liikaa tai liian vähän rautaa tai kun tutkitaan anemiaa tai raudankertymäsairautta.
Selvitä mahdollinen kihti helposti tutkimuspaketilla
Kihti on aineenvaihdunnan sairaus, jonka tyypillisin oire on kivulias niveltulehdus. Äkillinen kihtikohtaus syntyy, kun huonosti liukenevat virtsahapon suolat eli uraatit kiteytyvät nivelen sisällä ja aiheuttavat voimakkaan tulehduksen. Kohtaukset voivat toistua, ja puutteellisesti hoidettuna kihti voi kroonistua.
Kihtidiagnoosi varmistetaan usein lääkärin ottamalla nivelnestenäytteellä, josta mikroskoopilla nähdään mahdolliset uraattikiteet. Kihdin tutkimuspaketilla voit ennen lääkäriin menoa selvittää, miltä kihtiin vaikuttavat veriarvot näyttävät.
Uraatti eli virtsahappo on yleinen kihdin aiheuttaja: jos elimistössä on paljon uraattia, se muodostuu kiteiksi niveliin aiheuttaen kipua. Pitoisuutta tutkitaan uraattitutkimuksella (S-Uraat).
Uraattia voi jäädä kehoon liikaa, jos munuaiset eivät pysty suodattamaan sitä pois kehosta. Siksi paketissa mukana on myös munuaisten toimintaa mittaava tutkimus S-GFRe, joka sisältää tiedon munuaisten hiussuonikeräisten eli glomerulusten suodatusnopeudesta sekä kreatiniiniarvon. Munuaisten toimintaan liittyy myös kalsiumarvon mittaus.
Tulehdukseen liittyvät tutkimukset kertovat tulehduksen voimakkuudesta (herkkä CRP, lasko).
Sydän- ja verisuonitaudit ja niiden riskitekijät liittyvät kihtiin. Siksi paketissa ovat mukana kolesteroliarvot sekä pitkäaikainen verensokeri.
Kihdin lääkehoidon seurannassa käytetään verenkuvatutkimusta PVK+T ja maksa-arvojen tutkimusta. Näiden alkuarvot on hyvä ottaa jo selvitysvaiheessa, ja siksi nämä tutkimukset sisältyvät pakettiin.
Kihdin itsehoidossa on merkittävä osuus ruokavaliolla, jossa puriinia sisältäviä ruoka-aineita vältetään. Nämä ruoka-aineet kuitenkin ovat myös luontaisia raudan lähteitä. Tästä syystä on huolehdittava raudan riittävästä saannista ja seurattava rauta-arvoja. Transferriinisaturaation tutkimus on paras kihtiä sairastavalle.