Maksa on kahden kilon puhdistusasema kehossamme. Se hajottaa, valmistaa ja varastoi. Kaikki maksan toiminnot ovat erittäin tärkeitä ja jokaisen toiminnon rikkomisesta seuraa sairauksia.

Tämän monimutkaisen ”kemian laboratorion” tehtävänä on hajottaa elimistölle vahingolliset aineet, poistaa elävät ja elottomat tekijät ja neutralisoida toksiinit. Jo minuutin aikana maksa pystyy neutralisoimaan noin miljoona myrkyllistä ainetta.

Maksa valmistaa ihmiselle tarpeellisia aineita, kuten proteiinia, albumiinia, joitakin verenhyytymisen tekijöitä, kolesterolia ja muita rasvoja sekä sappihappoja. Myös hiilihydraattien aineenvaihdunta tapahtuu maksasoluissa. Varastossaan maksa pitää aineita, kuten A-, D-, B12-, E-, K- ja B6-vitamiineja, rautaa ferritiini-proteiinin muodossa ja glykogeenia.

Maksan ongelmat voivat johtaa jopa kuolemaan

Erilaiset maksasairaudet voivat hoitamattomana johtaa maksavaurioon, kirroosiin sekä joissain tapauksissa maksasyöpään ja kuolemaan. Maksataudit voivat olla vuosia oireettomia. Joitakin yleisiä vaivoja voi kuitenkin huomata, kuten lisääntyvää heikkoutta, voimattomuutta, kroonista väsymystä ja unihäiriöitä. Yllättäen syntyneen kivun tai ihon, limakalvojen ja silmänvalkuaisten keltaisuuden (kivuton ikterus) ilmetessä on reagoitava nopeasti ja käännyttävä lääkärin puoleen.

Maksaongelmat eivät johdu vain alkoholista

Olemme usein itse syyllisiä maksan liialliseen rasittamiseen. Rasitamme maksaa vahvasti käsiteltyjen, rasva-, sokeri- ja suolapitoisten, savustettujen sekä voimakkaasti maustettujen ruokien jatkuvalla liikakäytöllä. Ylipaino on suurimpia rasvamaksan aiheuttajia, ja passiivinen elämäntapa aiheuttaa maksalle lisästressiä.

Vaurioitamme maksaa myös silloin, kun käytämme alkoholia pieniä määriä – puhumattakaan alkoholin päivittäisen käytön vaikutuksista vuosien aikana. Myös lääkkeet, kodin kemikaalit, raskasmetallit ja ympäristösaasteet häiritsevät maksan työtä. On suositeltavaa tarkastuttaa veren maksa-arvot, jos käyttää lääkkeitä, kuten antibiootteja, ibuprofeeni-tulehduskipulääkkeitä tai ehkäisypillereitä.

Krooninen hepatiitti voi johtaa maksakirroosiin

On olemassa akuutteja sekä kroonisia maksasairauksia. Kroonisilla maksasairauksilla on kolme päämuotoa: steatoosi, hepatiitti ja kirroosi. Steatoosi eli rasvamaksa on seurausta liikalihavuudesta ja alkoholista. Rasvamaksa on yleisin maksasairaus, jonka seurauksena maksa voi suurentua huomattavasti.

Hepatiitti on virustartunta, jonka luokkia ovat A, B, C ja E. A- ja E- hepatiittitartunta leviää saasteiden, pilaantuneen ruoan tai juomaveden kautta. B- ja C-hepatiitti leviää tartunnan saaneen veren kautta ja sukupuoliteitse. Krooninen hepatiitti voi johtaa maksakirroosiin, maksan vajaatoimintaan tai maksasyöpään. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää varmistaa viruksen esiintyminen esimerkiksi verikokeella ja estää hoidolla pahemmat komplikaatiot. Kirroosi on maksasairauksien viimeinen vaihe, joka voi johtaa kuolemaan

Miten voidaan varmistaa, onko maksa vaurioitunut?
Maksakokeita on useanlaisia. Alaniiniaminotransferaasi (ALAT), gammaglutamyylitransferaasi (GGT) ja alkalinen fosfataasi (ALP) ovat yleisempi lääkäreiden ja laboratorioiden tekemiä kokeita.