Vesirokkovirus, vasta-aineet (2923 S -VZVAb)

Osatutkimukset:

Vesirokkovirus, IgG-vasta-aineet (4467 S -VZVAbG)

Vesirokkovirus, IgM-vasta-aineet (1806 S -VZVAbM)

Vesirokko on yleinen sairaus, joka alkaa kuumeella ja väsymyksellä sekä makulopapulaarisella ihottumalla, joka muuttuu joidenkin tuntien päästä rakkoiseksi. Rakot parenevat n. 3 viikkoa. Sairaus ei yleensä ole hengenvaarallinen. Aikuisilla esiintyy harvoin primaarista viruspneumoniaa ja lapsilla saattaa vaikeana komplikaationa esiintyä keskushermoston vaurioita.

Viruksen reaktivaatio ilmenee kliinisesti vyöruusuna, jota edeltää terävä hyvin lokalisoitu kivuntunne. Seuraa IgG-pitoisuuden nousu seerumissa. IgM:n nousua esiintyy reaktivaation yhteydessä harvoin.

Ks. myös Vesirokkoviruksen DNA (VZV DNA)

Indikaatiot:

VZV-infektioepäily

Näyte:

1 ml seerumia

Säilytys ja lähetys:

Säilyvyys 2-8°C 5 vrk, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä:

Luminoimmunometrinen

Viitearvo:

Negatiivinen

Tulkinta:

  • Negatiivinen – näyte ei sisällä VZV:n vastaisia vasta-aineita tai niitä ei esiinny määritettävää määrää.
  • Raja-arvo – suositeltavaa on toistaa analyysi uudesta näytteestä 2-4 viikon kuluttua. Jos tulos on samoin ”raja-arvo“, se tulisi lukea ”negatiiviseksi“.
  • Positiivinen IgM viittaa akuuttiin tai hiljattain sairastettuun infektioon.
  • Positiivinen IgG viittaa aiemmin sairastettuun infektioon tai reaktivaatioon.

Vastausviive:

Vastaus valmiina noin 3 arkipäivässä.