Tyroksiini, vapaa (2836 S -T4-V)

Tyroksiini (tetrajodityroniini) – tärkein kilpirauhashormoni, on tyrosiini-aminohapon johdannainen, joka sisältää neljä jodi-atomia. Synteesiä ja vapautumista valvoo hypofyysin etulohkon hormoni TSH. 99,9% tyroksiinista kiertää elimistössä kuljettajaproteiineihin sitoutuneena. T4:n kokonaismäärä riippuu näiden kuljettajaproteiinien määrästä. Kilpirauhasen toiminnallisen tilan arviointia varten tulisi käyttää vapaan tyroksiinin määrittämistä, koska sen pitoisuuteen kuljettajaproteiinen määrän muutokset vaikuttavat huomattavasti vähemmän.

Indikaatiot:

  • Hypo- ja hypertyreoosin diagnostiikka
  • Hoidon arviointi

Analyysimenetelmä:

Kemiluminesenssimenetelmä

Näyte:

Tyroksiinihoidon aikana näyte suositetaan otettavaksi aamulla ennen lääkkeen nauttimista.  Näin voidaan menetellä myös niiden potilaiden kohdalla, jotka ottavat tyroksiinin illalla.

1 ml seerumia

Säilytys ja kuljetus:

Näyte säilyy  jääkaapissa 3 vrk (+2-+8 °C). Kuljetus huoneenlämmössä tai viileässä (+2-+24°C). Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna (-20°C).

Viitearvo: 10 – 21 pmol/l

Tulkinta:

Vapaan T4:n määrittäminen on tärkeää, jos muut indikaattorit  (esim. S-TSH) ovat raja-arvoissa tai ilmenee ristiriitaisuuksia niiden tulosten tulkinnassa. Tulkintaa vaikeuttaa kuljettajaproteiinien konsentraatiomuutokset (raskaus, estrogeenihoito).

Kilpirauhasen tilan arviointia vaikeuttaa myös jokin muu samanaikainen (ei kilpirauhasesta johtuva) akuutti sairaus, sillä joillakin potilailla siihen voi liittyä primaarinen hypotyreoosi tai kompensatorinen sekundaarinen hypotyreoosi. Tällaisessa tilanteessa on suositeltavaa määrittää lisäksi TSH:n konsentraatio.

VapaanT4:n korkeat arvot:

  • Hypertyreoosi
  • Synnytyksen jälkeinen kausi
  • Hepariinihoito
  • Amiodaronihoito
  • Sairaudet, joihin liittyy vapaiden rasvahappojen pitoisuuden nousu
  • Suvuittainen dysalbumineeminen hypertyroksinemia

VapaanT4:n matalat arvot:

  • Hypotyreoosi
  • Raskaus (loppuvaiheessa), mutta harvoin alle alemman viitearvon rajan
  • Difenyylihydantoiinihoito
  • Fenytoiini- ja karbamatsepiinihoito

Menestyksekkään tyroksiinikorvaushoidon aikana S-T4-V on noin 20% eutyeoottista korkeampi. Normaali S-T4-V-pitoisuus voi olla aliravitsemuksen tunnus.

S-T4-V:n  määrittämistä häiritsevät reumatoiditekijä, heterofiiliset- ja T4-vasta-aineet, hepariinihoito, albumiinin sitomiskyvyn poikkeamat (perinnöllinen dysalbumineeminen hypertyroksinemia). Nämä  tulisi ottaa huomioon, kun potilaan kliininen kuvaus ei vastaa analyysituloksia.

Viive:

1 työpäivä