Tyreotropiini (2832 S -TSH)

TSH-pitoisuuden määrittäminen verestä on ensisijainen tutkimus hypo- ja hypertyreoosiepäilyksen yhteydessä. Tyreotropiinilla (TSH) on selvä vuorokausivaihtelu. Iltapäivällä veren TSH-pitoisuus alkaa kohota ja on korkeimillaan yöllä, minkä jälkeen sen pitoisuus laskee takaisin entiselle tasolle aamulla. Miehillä ja naisilla ei ole eroa vuorokausiaikavaihtelussa. Tutkimuksien mukaan TSH-pitoisuus säilyy melko stabiilina iltapäivään. Suosittelemme näytteenottoa klo 8-12 välillä.

Tyroksiinilla (FT4) kilpirauhashormonilla ei ole vastaavaa vuorokausirytmiä. Trijodityroniini (FT3) kilpirauhashormonilla on vastaavankaltainen vuorokausirytmi kuin TSH:lla mutta  sen muutokset tapahtuvat vuorokauden sisällä myöhemmin ja niiden laajuus on myös pienempi.

Indikaatiot:

  • Hypotyreoosin diagnostiikka
  • Hypertyreoosin diagnostiikka
  • Kilpirauhasen hormonien korvaushoidon tehokkuuden arviointi

Analyysimenetelmä:

Kemiluminesenssimenetelmä

Näyte:

1 ml seerumia

Säilytys ja kuljetus:

Näyte säilyy  jääkaapissa 3 vrk (+2-+8 °C). Kuljetus huoneenlämmössä tai viileässä (+2-+24°C). Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna (-20°C).

Viitearvot:

Lapset 2 – 11 v: 0,6 – 6,3 mIU/l

Lapset 12 – 17 v: 0,5 – 4,9 mIU/l

Aikuiset ≥ 18 v: 0,4 – 4,0 mIU/l

Tulkinta:

TSH:n eritys on erittäin herkkä veren tyroksiinipitoisuuden suhteen. Seerumin T4:n kaksinkertainen muutos aiheuttaa TSH:n konsentraation satakertaisen muutoksen. Mikäli TSH-pitoisuus on viitearvojen ulkopuolella, on vapaan T4 määrittäminen on tarpeen.

Tällainen tutkimusstrategia ei sovellu seuraaville henkilöille:

  • Potilaat, joilla on sentraalinen hypotyreoosi
  • Sairaalaan otetut sairaat, jotka saavat TSH:ta supressoivia lääkkeitä (dopamiini, glukokortikoidit)
  • Potilaat, joilla muutetaan korvaus- tai supressiohoito
  • Potilaat, joilla on akuutti psykiatrinen sairaus

95% terveistä henkilöistä seerumin TSH-arvo on välillä 0,4-2,5 mIU/L.

Korkeat TSH-arvot:

  • Primaarinen hypotyreoosi – TSH-pitoisuus voi kasvaa jo subkliinisessä tilassa, kun kilpirauhasen hormonien konsentraatiot ovat vielä viitearvojen välillä
  • Autoimmuunityreoidiitti
  • Sekundaarinen hypertyreoosi – kilpirauhasen hyperstimulaatio johtuu hypotalamuksen tai hypofyysin vauriosta
  • Akuutti tulehdus tai sairaus
  • Yli 65-vuotiailla henkilöillä
  • TSH-reseptoreiden vasta-aineet ( 4965 S-TSHRAb ) – hypofyysi on resistentti  kilpirauhasen hormoneille
  • Heterofiiliset vasta-aineet – tyroksiinihoito ei anna tuloksia

Matalat TSH-arvot:

  • Primaarinen hypertyreoosi – TSH-konsentraatio on laskenut (<0,03 mIU/L) T3:n ja T4:n liikatuotannon vuoksi
  • Sekundaarinen tai tertiaarinen hypotyreoidismi – hypofyysistä tai hypotalamuksesta johtuva hypotyreoosi. Kilpirauhasen hormonituotanto myös alhainen
  • Kyhmystruuma
  • Hoidettu Basedowin tauti
  • Toksinen kilpirauhasen adenooma
  • Potilailla, joilla TSH-konsentraatio on suurempi kuin 2,0 mIU/L, on lisääntynyt riski sairastua seuraavien 20 vuoden aikana

kilpirauhassairauksiin. Siksi tulisi TSH-arvoja, joka ovat välillä 2,5-4,0 mIU/L, pitää varoittavina ja toistaa TSH-analyysi puolen vuoden kuluttua.

Tyroksiinihoidossa olevalla potilaalla tulisi tabletin ottamisen ja verikokeen väliin jäädä vähintään 4 tuntia.

Viive:

1 työpäivä