Tromboositaipumuksen selvittely (4025 P -Trombot)

Ennen näytteenottoa, pyydämme olemaan SYNLABin ammattilaisneuvontaan yhteydessä (klo 8-16, p. 020 734 1550) näytekuljetuksen järjestämisessä.

Laskimotukoksen sairastaneista potilaista osalla on tukoksille altistava hemostaasin hankinnainen tai perinnöllinen poikkeavuus. Tällaista kannattaa etsiä etenkin, jos tukos on spontaani tai toistuva, tukoksen sijainti on epätavallinen, jos tukos on tullut e-pillereiden tai raskauden aikana tai sairastuneen lähisuvussa on laskimotukoksen sairastaneita. Valtimotukoksissa tutkimusten osuvuus on selvästi huonompi kuin laskimotukoksissa

Indikaatio:

Tukostaipumuksen selvittely

Osatutkimukset:

P -Beeta-2-glykoproteiini, IgG vasta-aineet KL 1713
P -Kardiolipiini, IgG-vasta-aineet KL 3609
P -Kardiolipiini, IgM vasta-aineet KL 3610
B -F V-geenin R506Q pistemutaatio (F V Leiden) KL 4410
B -Protrombiinigeenin nukleotidivariaatio KL 1920
P -Trombiiniaika KL 2782
P -Tromboplastiiniaika KL 1731
P -Antitrombiini 3:n aktiivisuus KL 1103
P -Proteiini C:n aktiivisuus KL 3435
P -Proteiini S KL 4449
P –Lupusantikoagulantti* KL 3578

Jos hyytymistestin seulontatutkimuksen tulos on positiivinen, tutkimusta jatketaan varmistustestillä, P –Lupusantikoagulantti, dRVV, varmistus, SPRV 3247, KL 6256, P –Lupusantikoagulantti, aPTT, varmistus, KL 6255

Näyteastia:

1×1,8 ml ja 2×9 ml na-sitraatti putki (3,2%). (Tuotenumero: 455322SPR, näytteenottosetti SPR:n hemostaasitutkimuksille).

Näyte: 

Näytteenotossa käytetään suurta neulaa, esim. 20 G ja mahdollisimman lyhytaikaista staasia. Tarkista, että putken täyttöaste on oikea. Kallistele putkea varovasti, jotta voit havaita mahdolliset hyytymät. Jätä näyte käsittelemättä, jos putkessa on hyytymä tai putki on jäänyt liian vajaaksi.

KÄSITTELY- JA LÄHETYSOHJEET KOKOVERINÄYTTEELLE; 1,8 ml ja 2×9 ml sitraattiputki (3,2 %). Näytteen tulee olla Veripalvelussa 8 tunnin kuluessa näytteenotosta. Säilytys enintään 1 tunti  huoneenlämmössä ja lähetys + 8-12°C.

KÄSITTELY- JA LÄHETYSOHJEET PLASMANÄYTTEELLE; Seisota kokoveriputkia korkeintaan tunti huoneenlämmössä (ei kylmässä) ennen sentrifugointia. Sentrifugoi molemmat 9 ml putket huoneenlämmössä 15 minuuttia 2500 x g. HUOM! 1,8 ml:n putkea ei sentrifugoida vaan se lähetetään kokoverenä. Plasman erottelussa käytettävien välineiden tulee olla polypropeenia, jotta estetään hyytymistekijöiden aktivaatio. Ota 3 ml:n pasteur-pipetillä plasma välikerroksesta varoen solukontaminaatiota eli pohja- ja pintakerrosta, joissa on trombosyyttejä ja trombosyyttiriekaleita. Ota yhdellä kertaa plasmaa niin paljon kuin mahdollista, koska pintakerrosta ei tulisi läpäistä toista kertaa.

Siirrä plasma polypropeeniputkeen. Pipetoi plasma samoin toisesta putkesta uudella pasteur-pipetillä. Korkita putki ja sekoita sitä rauhallisesti kääntelemällä (7x). Varo plasman vaahtoamista.

Jaa plasma pakastettaviin pyöreäpohjaisiin polypropeeniputkiin (esim. Sarstedt nro 55.525 tai Mekalasi nro 12512). Pipetoi aikuisten plasmaa 5 putkeen (n. 1 ml/putki, vähintään 600 μl). Jaa lasten ja vastasyntyneen plasma niin moneen putkeen kuin näytettä riittää (vähintään 600 μl/putki). Vaikka näytettä olisi alle 600 μl, kannattaa se lähettää.

Näytteen säilytys:

Kokoverinäytteet; 1,8 ml ja 2×9 ml sitraattiputki (3,2 %). Näytteen tulee olla Veripalvelussa 8 tunnin kuluessa näytteenotosta. Säilytys enintään 1 tunti huoneenlämmössä ja lähetys + 8-12°C.

Plasmanäytteet; Jätä pieni putki käsittelemättä (käytetään DNA-tutkimuksiin). Pakastetaan pystyasennossa välittömästi käsittelyn jälkeen (-40 – -70 °C). Säilytys -40 °C korkeintaan 2 viikkoa. Poikkeustapauksissa, esim. arkipyhiä vasten näytteen voi pakastaa -20°C.

Näytteen lähetys:

Lähetys hiilihappojäissä. Plasmanäyte ei saa sulaa kuljetuksen aikana.

Viitearvot:

Vastauksesta annetaan lausunto.

Huomautus:

Tutkimusta ei voi tehdä täydellisenä hepariinihoidon tai oraalisen antikoagulanttihoidon aikana. Tutkimukset suositellaan tehtäväksi ajankohtana, jolloin kliininen tilanne on rauhoittunut ja mahdollisen hepariinihoidon päättymisestä on kulunut vähintään viikko, varfariinihoidon päättymisestä vähintään kuukausi ja dabigatraani- tai rivaroksabaanihoidon päättymisestä vähintään kaksi viikkoa. Jos potilaan antikoaguloiminen ei onnistu tavalliseen tapaan hepariinilla, suositellaan antitrombiinin tutkimista kuitenkin jo akuutissa tukosvaiheessa. Hyvin täytetty lähete sukutietoineen auttaa jatkotutkimusten tarpeen arvioinnissa.

Jos varfariinihoidon lopettamista ei voida odottaa, stabiilissa vaiheessa voidaan tutkia antitrombiini, hyytymistekijä V:n ja protrombiinin geenivirheet, trombiiniaika sekä fosfolipidivasta-aineet (lupusantikoagulanttitesteihin voi luottaa jos INR <3). Lisäksi pystytään sulkemaan pois proteiini C:n selvä tyyppi 1 -vajaus tutkimalla proteiini C -antigeeni ja protrombiiniantigeeni ja tutkimaan tyyppi 2 -vajauksen aiheuttava valtamutaatio.

Raskaus, ehkäisytabletit ja hormonikorvaushoito pienentävät proteiini S:n aktiivisuutta. Tutkimus voidaan tehdä luotettavasti 2–3 kuukauden kuluttua raskauden päättymisestä tai kuukauden hormonihoitotauon jälkeen.

Tulokset valmiina:

Vastausviive noin 10 arkipäivää.

Huomioitavaa:

Alihankintana teetettävä tutkimus, Veripalvelu Helsinki.