Kalsium virtsasta (2011 dU -Ca, 2016 U -Ca, U -Ca/U -Krea)

Kalsiumin eritys elimistössä tapahtuu munuaisten ja ruoansulatuskanavan kautta.

Virtsan mukana erittyvän kalsiumin määrä johtuu:

  • ionisoidun kalsiumin pitoisuudesta plasmassa
  • glomerulussuodatuksesta
  • tubulaarisesta reabsorptiosta, jota säätelee parathormonin (PTH) aktiivisuus.

Munuaisten glomerulaarinen toiminnan ollessa kunnossa, hyperkalsemiaan liittyy myös hyperkalsiuria.  Mikäli glomuraarinen toiminta on vahingoittunut, kalsiumin eritys ei kasva edes hyperkalsemian yhteydessä.

Epäsuorasti kalsiumin erittymiseen vaikuttuvat:

  • ravinnon sisältö
  • kalsiumin, fosfaattien, natriumin ja proteiinien imeytyminen ruoansulatuskanavassa
  • happo-emästasapaino.

Kalsiumin erityksen arvioimiseksi määritetään vuorokauden aikana virtsaan erittynyt kalsiumin määrä (dU-Ca) tai kalsiumin ja kreatiniinin suhde kerta näytteestä (U -Ca/U -Krea).

Indikaatio:

  • lisäkilpirauhasen toiminnan tutkiminen
  • D-vitamiinin puute ja hypervitaminoosi.
  • munuaiskivitauti
  • sairaudet, joiden kulkuun liittyy luiden tuhoutuminen
  • tiettyjen lääkkeiden (tiatsididiureetit) pitkäaikainen käyttö

Näyte:

Vuorokausivirtsanäyte:

Kalsiumin (dU -Ca) vuorokausivirtsan  keräyksessä käytetään säilöntäaineena 25 ml  6 mol/l suolahappoa, joka kaadetaan keräysastiaan ensimmäisen virtsaerän jälkeen.

Ennen vuorokausivirtsan keräyksen aloitusta potilas tyhjentää virtsarakon. Tätä virtsaerää ei kerätä astiaan. Kellonaika merkitään ylös. Tämän jälkeen kaikki vuorokauden aikana erittynyt virtsa kerätään huolellisesti keräysastiaan, viimeisen kerran tarkalleen 24 tunnin kuluttua keräyksen alittamisesta. Keräysastiaa säilytetään keräyksen aikana jääkaapissa. ja jokaisen virtsaerän lisäyksen yhteydessä sekoitetaan keräysastia.

Virtsa säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Kerätty virtsa mitataan ja sekoitetaan huolellisesti.  Laboratorioon lähetetään 10 ml:aa hyvin sekoitettua virtsaa.

Lähetteeseen tulee merkitä keräyksen alku- ja loppuaika sekä virtsamäärä.

Säilytys:

Virtsa säilyy huoneenlämmössä kaksi päivää, +4 °C neljä päivää ja -20 °C kolme viikkoa.

Analyysimenetelmä:

Spektrofotometrinen menetelmä

Viitearvot:

dU-Ca, kalsium vuorokausivirtsa:

Lapset < 18 v: < 0,15 mmol/kg/d

Aikuiset > 18 v: 2,5–8,0 mmol/d

 

U-Ca/U-Krea, virtsan  kalsiumin ja kreatiniinin suhde:

Lapset 6 – 12 kk: 0,09–2,2

Lapset 1 – <2 v: 0,07–1,5

Lapset 2 – <3 v: 0,06–1,4

Lapset 3 – <5 v: 0,05–1,1

Lapset 5 – <7 v: 0,04–0,8

Lapset 7 – <18 v: 0,04–0,7

Aikuiset > 18 v:

Tulkinta:

Hypokalsiuria:

  • tavallinen löydös hypokalsemian yhteydessä (hypoparatyreoidismi, riisitauti, osteomalasia, rasvaripuli, munuaisten vajaatoiminta).
  • perinnölliseen hypokalsiuriaan liittyvä hyperkalsemia.
  • lääkkeet (tiatsidiriudeetit, fenytoiini, glykokortikoidit, oraaliset kontraseptiivit, litium).

Hyperkalsiuria:

  • hyperparatyreoidismi, hypertyreoidismi, D-vitamiinimyrkytys, sairaudet, joihin liittyy luun tuhoutuminen (myelooma, Pagetin tauti, metastaasit luissa), kalsiumvalmisteiden annostamisen jälkeen. Näihin tapauksiin liittyy myös hyperkalsemia.
  • idiopaattiselle hyperkalsiurialle on tyypillistä kohonnut kalsiumin eritys ja munuaiskivien synty normokalsemian yhteydessä. Yleensä tässä tapauksessa on kyse kalsiumin kohonneesta absorptiosta suolesta, mutta osissa tapauksista syynä on tubulaarisen reabsorption häiriö.
  • hyperkalsiuria ilman hyperkalsemiaa saattaa esiintyä myös osteoporoosin tiettyjen tapausten sekä asidoosin yhteydessä.

Viive:

Vastaus valmiina samana päivänä, vastausviive korkeintaan 1 arkipäivä.