Alkalinen fosfataasi (1046 S -AFOS, 4587 P -AFOS)

Alkaalista fosfataasia esiintyy kaikkein korkeimpina pitoisuuksina maksassa, sappiteiden epiteelissä ja luissa. Maksassa AFOS:a esiintyy Kupfferin soluissa, jotka ympäröivät sappiteitä. Entsyymiä eritetään sappinesteen. Suurin maksan ulkopuolinen AFOS-lähde on luusto. Tulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että AFOS-pitoisuus seerumissa on koholla sekä luiden kasvaessa (lapsuudessa, akromegalian yhteydessä) että luunmurtumien paranemisvaiheessa. Alkaliseksi entsyymiä kutsutaan siksi, että sen maksimaalinen aktiivisuus saavutetaan emäksisessä (pH 9-10) ympäristössä.

Indikaatiot :

  • Maksasairauksien diagnostiikka
  • Luun aineenvaihdunnan arviointi

Analyysimenetelmä:

Fotometria

Näyte:

1 ml seerumia tai Li-hepariiniplasmaa

Säilytys ja lähetys:

Näyte säilyy 7 vrk jääkaapissa, lähetys huoneelämmössä tai kylmässä.  Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna. 

Viitearvot:

Lapset: <7 kk: <449 U/l

Lapset 7 – 12 kk: <462 U/l

Lapset 1 – 6 v: <280 U/l

Lapset: 7 – 12 v: <300 U/l

Naiset 13 – 17 v: <187 U/l

Miehet 13 – 17 v: <390 U/l

Aikuiset > 18 v: 35 – 105 U/l

Tulkinta:

Korkeat AFOS-arvot:

  • Sekä ekstra- että intrahepaattinen sappistaasi. Erotusdiagnostiikassa voidaan hyödyntää glytamyylitransferaasin (GGT) määritystä. Maksaperäisissä tiloissa myös GGT on kohonnut, kun taas luustoperäisissä tiloissa GGT on normaali.
  • Tuumorit, hepatotoksiset lääkkeet ja hepatiitti
  • Krooninen alkoholismi ja alkoholista johtuva kirroosi. Tällöinn tavallisesti myös ASAT:n, GGT:n ja bilirubiinin arvot ovat kohonneet.
  • Patologiset luuprosessit: osteoblastiset luumetastaasit (rintasyövän, eturauhassyövän yhteydessä), Pagetin tauti (usein sattumalöydöksenä havaittu AFOS:n nousu), nivelreuma ja osteomalasia
  • AFOS voi nousta raskauden aikana johtuen istukkaperäisestä entsyymistä

Viive:

Vastaus valmiina samana päivänä, vastausviive korkeintaan 1 arkipäivä.